Mikä on aikakauslehti? Määritelmä, tyypit ja erot sanomalehteen

Oletko koskaan miettinyt, miksi jotkut lehdet luokitellaan aikakauslehdiksi, kun taas toiset ovat sanomalehtiä tai asiakaslehtiä? Mikä tekee aikakauslehdestä juuri aikakauslehden? Onko se ilmestymistiheys, sisältö, ulkoasu vai kenties jotakin aivan muuta?

Vaikka aikakauslehdet ovat olleet osa arkeamme jo vuosisatojen ajan, harva tulee ajatelleeksi, mitä ne todella ovat ja miten ne eroavat muista julkaisuista. Onko jokainen säännöllisesti ilmestyvä lehti automaattisesti aikakauslehti? Voiko digilehti olla aikakauslehti ilman painettua versiota?

Tässä artikkelissa pureudumme aikakauslehtien maailmaan ja selvitämme, mikä tekee lehdestä aikakauslehden. Käymme läpi viralliset määritelmät, erilaiset lehtityypit ja aikakauslehtien merkityksen nykypäivän mediassa. Lopussa tiedät enemmän kuin moni mediaguru – joten aloitetaan!

Aikakauslehden määritelmä

Aikakauslehti on mediamaailman monimuotoinen julkaisutyyppi, mutta sen tarkka määrittely ei ole aina yksiselitteistä. Useat tahot ovat antaneet omat määritelmänsä, jotka täydentävät toisiaan ja auttavat hahmottamaan, mitä aikakauslehti oikeastaan on. Seuraavassa tarkastelemme näitä määritelmiä ja niiden eroja.

Wikipedian määritelmä

Wikipedian mukaan aikakauslehti määritellään seuraavasti:

• Lehti voi olla tilattava, irtonumerona ostettava tai saatavilla jäsenyyden tai asiakkuuden perusteella.
• Lehti ilmestyy vähintään kerran vuodessa.
• Aikakauslehden ydin ei ole uutisissa, vaan syvällisemmissä artikkeleissa ja ajattomissa aiheissa.
• Lehti ei sisällä pääasiassa mainontaa, eikä mainosten määrä saa ylittää toimituksellisen sisällön osuutta.

Tilastokeskuksen määritelmä

Tilastokeskuksen mukaan aikakauslehti on julkaisu, joka täyttää seuraavat kriteerit:

• Säännöllisesti, vähintään neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti
• Sisältää artikkeleita, jotka voivat käsitellä joko yleisiä tai erikoistuneita elämänalueita.

Lisäksi Tilastokeskus katsoo aikakauslehdiksi myös sellaiset lehdet, jotka muistuttavat ulkoasultaan sanomalehtiä, mutta eivät täytä sanomalehden määritelmän kriteereitä esimerkiksi ilmestymistiheytensä vuoksi. Tällaisia ovat esimerkiksi ammattijärjestöjen julkaisut, jotka ilmestyvät vain muutaman kerran vuodessa.

Aikakausmedian määritelmä

Suomalaista aikakauslehtialaa edustava Aikakausmedia tarkentaa määritelmää korostamalla sisällön ja julkaisumuodon merkitystä:

• Jokainen numero sisältää useita artikkeleita ja toimituksellista aineistoa.
• Lehti ei sisällä pääasiassa liikealan tiedonantoja, hinnastoja, ilmoituksia ja mainontaa.
• Aikakauslehti voi olla joko painettu julkaisu tai verkkojulkaisu.
• Lehti on kaikkien tilattavissa tai muuten laajalti saatavilla.

Aikakausmedian määritelmä huomioi myös digitaalisen ajan muutokset, jossa yhä useampi aikakauslehti on siirtynyt verkkoon ilman painettua lehteä.

Aikakauslehti vs. sanomalehti – Mitkä ovat tärkeimmät erot?

Vaikka aikakauslehdet ja sanomalehdet ovat molemmat säännöllisesti ilmestyviä julkaisuja, ne eroavat toisistaan monin tavoin. Eroja löytyy paitsi sisällössä ja julkaisutiheydessä myös muotoilussa, lukijakunnassa ja käyttötarkoituksessa.

1. Ilmestymistiheys

• Aikakauslehdet ilmestyvät yleensä harvemmin, tyypillisesti 4–12 kertaa vuodessa. Joillakin erikoislehdillä ilmestymistiheys voi olla vielä alhaisempi, esimerkiksi vain muutaman kerran vuodessa.
• Sanomalehdet ovat luonteeltaan ajankohtaisjulkaisuja, jotka ilmestyvät päivittäin tai viikoittain. Päivälehtiä, kuten Helsingin Sanomia, julkaistaan seitsemänä päivänä viikossa.

Siinä missä sanomalehdet keskittyvät nopeaan uutisointiin, aikakauslehdet tarjoavat usein ajattomampaa sisältöä.

2. Sisältö ja aihealueet

• Aikakauslehdet keskittyvät syvällisiin artikkeleihin, reportaaseihin, haastatteluihin ja analyyseihin, ja niiden aiheet voivat vaihdella laajasti tieteestä kulttuuriin ja taloudesta harrasteisiin. Sisältö on suunniteltu kestämään aikaa, eli se on usein ajankohtaisuudeltaan pidempään relevanttia.
• Sanomalehdissä pääpaino on ajankohtaisissa uutisissa, poliittisissa tapahtumissa, sääennuteissa ja nopeassa raportoinnissa. Sisältö vanhenee nopeasti, sillä uutiset korvautuvat uusilla tiedoilla päivittäin.

3. Julkaisumuoto ja ulkoasu

• Aikakauslehdet ovat usein A4-kokoisia tai pienempiä, kuten Slim A4, B5 tai Digest, kiiltävälle paperille painettuja julkaisuja. Niiden ulkoasu on visuaalisesti houkutteleva, sisältäen laadukkaita kuvia, värikkäitä taittoja ja näyttäviä kansikuvia.
• Sanomalehdet ovat perinteisesti suurempia, esim. tabloid- tai broadsheet-kokoisia, ja ne on painettu ohuemmalle paperille. Sanomalehtien taitto on pelkistetympi ja kuvat ovat pienemmässä roolissa aikakauslehtiin verrattuna.

4. Jakelutapa ja saatavuus

• Aikakauslehdet ovat useimmiten tilattavia julkaisuja, joita voi ostaa myös irtonumeroina lehtipisteistä tai lukea digitaalisesti. Osa aikakauslehdistä on jäsenlehtiä, jotka jaetaan tietyille ryhmille, kuten ammattiliittojen jäsenille.
• Sanomalehtiä levitetään tilauksina kotiin, mutta ne ovat myös laajasti saatavilla kioskeissa, marketeissa ja digitaalisina versioina. Monilla sanomalehdillä on verkkosivusto reaaliaikaisille uutisille.

5. Mainonnan rooli

• Aikakauslehtien mainokset ovat usein visuaalisesti näyttäviä ja kohdennettu lehden lukijaryhmien mukaan. Koska aikakauslehtien lukemiseen käytetään enemmän aikaa, mainoksilla on pidempi elinkaari.
• Sanomalehtien mainonta on suoraviivaisempaa ja ajankohtaisempaa, kuten päivittäisiä tarjouksia, tapahtumailmoituksia ja uutisiin liittyvää markkinointia.

6. Lukijakunta ja käyttötarkoitus

• Aikakauslehdet on suunnattu tietyille kohderyhmille, kuten muotiharrastajille, talousasioista kiinnoteuneille tai tietylle ammatilliselle yleisölle. Lukukokemus on usein syvällisempi
• Sanomalehtien tavoitteena on tavoittaa mahdollisimman laaja yleisö, tarjoten uutisia ja ajankohtaista tietoa nopeasti ja kattavasti.

Aikakauslehti-sanan etymologia

Aikakauslehti on yhdyssana, joka muodostuu kahdesta suomen kielen sanasta: "aikakausi" ja "lehti".

• Aikakausi viittaa tiettyyn, rajattuun ajanjaksoon tai periodiin. Aikakauslehden yhteydessä se viittaa usein julkaisun ilmestymistiheyteen tai siihen ajanjaksoon, jota lehden sisältö käsittelee. Esimerkiksi kuukausittain ilmestyvä lehti kattaa usein kyseisen kuukauden ajankohtaisia aiheita, ilmiöitä tai kiinnostuksen kohteita.
• Lehti puolestaan tarkoittaa tässä yhteydessä säännöllisesti ilmestyvää julkaisua, kuten sanomalehteä tai aikakauslehteä. Sana "lehti" juontaa juurensa puun lehdestä, mikä on vertauskuvallisesti siirtynyt tarkoittamaan kirjallisen teoksen tai painotuotteen ohuita, yksittäisiä sivuja.

Yhdyssanana "aikakauslehti" kuvaa siis lehteä, joka ilmestyy tietyin aikavälein ja käsittelee tietyn ajanjakson teemoja tai aiheita.

Englanniksi aikakauslehti on magazine, joka polveutuu ranskan sanasta magasin, italian magazzino ja arabiankielisestä sanasta makhāzin (مخازن), joka on monikkomuoto sanasta makhzan (مخزن) ja tarkoittaa "varastoa" tai "säilytystilaa".

Alkuperäisessä merkityksessään "magazine" viittasi paikkaan, jossa säilytettiin tavaroita, kuten ruutia, aseita tai muita tarvikkeita – toisin sanoen varastoon. Tämä merkitys on edelleen nähtävissä monissa kielissä: esimerkiksi ranskassa magasin tarkoittaa nykyään kauppaa tai myymälää, ja venäjässä магазин (magazin) tarkoittaa kauppaa tai tavarataloa.

Englanniksi magazine voi tarkoittaa myös aselipasta – jälleen kerran säilytystilan merkityksessä. Suomen kielessä etymologia on samansuuntainen. Meillä makasiinilla tarkoitetaan varastorakennusta tai -huonetta, varastoa, mutta myös "makasiinityyppistä lehteä" eli aikakauslehteä.

Sanan merkitys siirtyi kirjalliseen kontekstiin 1700-luvulla, kun julkaisuja alettiin nimittää "magazineiksi" siksi, että ne "varastoivat" tai "keräsivät" monenlaista sisältöä, kuten artikkeleita, esseitä, uutisia ja kuvia – ikään kuin tiedon ja viihteen varasto.

Aikakauslehtityypit

Aikakauslehdet voidaan jaotella useisiin eri tyyppeihin niiden sisällön, kohderyhmän ja tarkoituksen perusteella. Tätä jaottelua hyödyntää muun muassa MediaAuditFinland (entinen Levikintarkastus Oy), joka seuraa ja analysoi suomalaisten lehtien levikkiä ja lukijamääriä. Jaottelu auttaa ymmärtämään, kuinka monipuolisia aikakauslehdet voivat olla, ja miten ne palvelevat erilaisia lukijakuntia.

1. Yleisaikakauslehdet

Yleisaikakauslehdet tarjoavat monipuolista sisältöä, joka kiinnostaa laajaa lukijakuntaa. Ne käsittelevät ajankohtaisia ilmiöitä, kulttuuria, viihdettä, elämäntarinoita ja yhteiskunnallisia aiheita.

Suomen suurimpia yleisaikakauslehtiä ovat:

• Apu
• Seiska
• Seura

2. Asiakas- ja sidosryhmälehdet

Nämä lehdet on suunnattu tietyn yrityksen, organisaation tai yhteisön asiakkaille tai sidosryhmille. Niiden tarkoituksena on vahvistaa asiakassuhteita ja jakaa hyödyllistä tietoa.

Asiakkaille ilman erillistä tilausta jaettavia lehtiä ovat esimerkiksi:

• Yhteishyvä
• Pirkka
• K-Ruoka

3. Järjestölehdet

Järjestölehdet ovat suunnattuja jäsenjärjestöjen jäsenille. Niiden sisältö keskittyy järjestön toimintaan, jäsenetuuksiin ja ajankohtaisiin alakohtaisiin asioihin.

Järjestön jäsenyyteen perustuvia lehtiä ovat esimerkiksi:

• Taloustaito (Veronmaksajain Keskusliitto)
• Motiivi (JHL)
• Tehy-lehti (Tehy)

4. Ammatti- ja järjestölehdet

Näissä lehdissä keskitytään tietyn ammatin tai toimialan ajankohtaisiin asioihin, tutkimuksiin ja kehitykseen. Ne ovat tärkeitä tiedonlähteitä ammattilaisille.

Esimerkkejä ammattilehdistä:

• Aarre
• Ajolinja
• Kiinteistö ja Energia

5. Asumisen, rakentamisen ja puutarhanhoidon lehdet

Näiden lehtien aihepiireinä ovat koti, sisustus, rakentaminen ja puutarhanhoito. Niistä saa inspiraatiota ja käytännön vinkkejä kodin parantamiseen.

Esimerkiksi näissä lehdissä käsitellään kotia ja puutarhaa:

• Avotakka
• Meidän Mökki
• Viherpiha

6. Autoilun ja tekniikan lehdet

Autoiluun ja tekniikkaan keskittyvät lehdet käsittelevät ajoneuvoja, teknisiä innovaatioita, elektroniikkaa ja moottorimaailmaa.

Esimerkkejä:

• Tekniikan Maailma
• Tuulilasi
• Mikrobitti

7. Harrastelehdet

Harrastelehdet palvelevat erityisesti tietyn harrastuksen ympärille rakentunutta yhteisöä. Aiheita voivat olla esimerkiksi käsityöt, metsästys, kalastus tai valokuvaus.

Esimerkkejä:

• Metsästys & Kalastus
• Kotiliesi Käsityö
• Erä

8. Naistenlehdet

Naistenlehdet keskittyvät naisia kiinnostaviin teemoihin, kuten muotiin, kauneuteen, ihmissuhteisiin ja hyvinvointiin.

Esimerkikkejä:

• Eeva
• Anna
• Kotiliesi

9. Ruoka- ja juomalehdet

Nämä lehdet tarjoavat inspiraatiota ruoanlaittoon, leivontaan ja juomakulttuuriin. Ne sisältävät reseptejä, vinkkejä ja asiantuntijoiden näkemyksiä.

Esimerkkejä:

• Maku

10. Talouselämän ja yritystoiminnan lehdet

Talouselämä- ja yritysjulkaisut tarjoavat syvällistä analyysia talouden, yritysmaailman ja sijoittamisen ajankohtaisista ilmiöistä. Esimerkiksi Talouselämä, Arvopaperi ja Kauppalehti Optio.

11. Terveys- ja hyvinvointilehdet

Terveyslehdet keskittyvät fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Ne tarjoavat asiantuntijatietoa terveydestä, liikunnasta ja elämäntavoista.

Esimerkkejä:

• Apu Terveys
• Kauneus & Terveys
• Voi Hyvin

Aikakauslehtien rooli ja merkitys nyky-yhteiskunnassa

Aikakauslehdet eivät ole vain tiedon ja viihteen lähteitä – ne vaikuttavat kulttuuriin, ajatteluun ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Aikakauslehdet heijastavat ja muokkaavat yhteiskunnan arvoja ja asenteita. Ne tarjoavat foorumin keskustelulle ja analyysille, nostavat esiin uusia ilmiöitä ja vaikuttavat tapaan, jolla ihmiset ajattelevat eri aiheista.

1. Tiedonvälittäjäjinä aikakauslehtien syväluotaavat artikkelit tarjoavat taustoitettua ja asiantuntevaa tietoa.
2. Viihdyttäjinä aikakauslehdet tarjoavat lukuelämyksiä ja inspiraatiota.
3. Yhteisöllisyyden luojina ne yhdistävät saman harrastuksen tai kiinnostuksen kohteen jakavia ihmisiä.

Vaikka painetulla lehdellä on edelleen arvonsa visuaalisena ja konkreettisena lukukokemuksena, digitaalisten lehtien suosio on kasvattanut merkittävästi. Digitaaliset aikakauslehdet voivat tarjota esimerkiksi reaaliaikaisia päivityksiä ja interaktiivisia elementtejä, joita painettu lehti ei voi tarjota. Lisäksi ne mahdollistavat laajemman tavoittavuuden.

Aikakauslehdet digitaalisena aikana

Digitalisaation myötä aikakauslehtien kulutustottumukset ovat muuttuneet merkittävästi. Verkkolehtien ja digitaalisesti saatavilla olevien aikakauslehtien suosio on kasvanut nopeasti, sillä sisältö on nyt helposti saatavilla missä ja milloin tahansa. Älypuhelimet, tabletit ja tietokoneet mahdollistavat artikkelien lukemisen vaivattomasti.

Myös sosiaalinen media on myös muuttanut mediankulutusta. Artikkeleita jaetaan aktiivisesti alustoilla, kuten Facebookissa, Twitterissä ja LinkedInissä, mikä lisää lukijakunnan laajuutta ja antaa sisällölle uudenlaista näkyvyyttä.

Tilattavat digilehdet

Tilattavat digilehdet tarjoavat usein syvällisempää, analysoivaa ja monipuolisempaa sisältöä ilmaiseksi saatavilla oleviin verkkouutisiin verrattuna. Näiden julkaisujen vahvuus on erityisesti asiantuntevissa artikkeleissa, pitkinä reportaaseina ja taustoittavissa jutuissa, joita ei löydy helposti ilmaisista lähteistä.

Esimerkiksi Suomen Kuvalehti on yksi maamme arvostetuimmista aikakauslehdistä, joka tunnetaan laadukkaasta journalimistaan, syvällisistä analyyseistään ja ajankohtaisista reportaaseistaan. Sen digiversiossa lukijat pääsevät käsiksi paitsi lehden uusimpiin numeroihin, myös laajaan arkistoon, joka kattaa laajasti juttuja niin politiikasta, taloudesta kuin kulttuuristakin.

Ilmaiset verkkosisällöt

Ilmaiset verkkosisällöt ovat helposti saavutettavissa ilman maksullista tilausta. Ne tarjoavat ajankohtaisia uutisia, viihdesisältöjä ja nopeasti päivittyviä artikkeleita, jotka houkuttelevat suuria lukijamääriä. Ilmaissisällöt keskittyvät yleensä nopeaan uutisointiin ja lyhyempiin artikkeleihin.

Ilmaisia verkkosisältöjä tarjoavat esimerkiksi Yle, iltapäivälehdet, kuten Ilta-Sanomat ja Iltalehti, sekä MTV Uutiset. Ilmaissisältöjen rahoitus perustuu usein mainontaan (paitsi Ylen kohdalla Yle-veroon), mikä voi johtaa mainoskuormitteiseen lukukokemukseen sekä pintapuoliseen uutisointiin.