Näytetään kaikki 4 tulosta
Suomalaisella autolehtikentällä on pitkät ja monipuoliset perinteet, jotka ulottuvat lähes vuosisadan taakse. Maamme autolehdet palvelevat niin tavallisia autoilijoita, harrastajia kuin alan ammattilaisiakin tarjoten ajankohtaista tietoa, testejä ja syvällistä asiantuntemusta autoilun eri osa-alueista.
Suomessa ilmestyy edelleen useita autolehtiä, jotka ovat säilyttäneet asemansa digitaalisen murroksen keskellä. Moottorilehden asema Suomen luetuimpana autolehtenä yli 264 000 lukijallaan kertoo automedian vahvasta roolista yhteiskunnassamme.
Autolehdet on suunnattu selkeästi eri kohderyhmille, ja ne kattavat aihepiirit peruskäyttäjien informaatiotarpeista aina harvinaisiin erikoisharrastuksiin.
Suomalaisten autolehtien historia alkaa vuodesta 1925, jolloin perustettiin Autoliiton kustantama Moottori-lehti, joka on edelleen maamme vanhin toiminnassa oleva autojulkaisu. Lehti on toiminut Autoliiton jäsenlehtenä ja on säilyttänyt asemansa yhtenä maan keskeisimmistä autoalan julkaisuista.
Moottorin perustamisen aikaan autoilu oli vielä varsin harvinaista Suomessa, mutta lehden pitkä historia kertoo siitä, kuinka tärkeäksi autoilu on muodostunut suomalaisessa yhteiskunnassa.
Toinen pitkän historian omaava julkaisu on Suomen Autolehti, jonka juuret ulottuvat vuoteen 1933. Se on toiminut merkittävänä autoalan ajankohtaisen tiedon välittäjänä, erityisesti ammattilaisille suunnattuna julkaisuna.
Tämä lehti on keskittynyt jälkimarkkinoiden, autokaupan, alan koulutuksen ja kehityksen asioihin, palvellen ensisijaisesti autoalan ammattilaisia.
Autoalan lehdistö on vuosikymmenten aikana laajentunut ja erikoistunut vastaamaan erilaisiin tarpeisiin. 2000-luvun alussa markkinoille saapui uusia julkaisuja, kuten vuonna 2003 perustettu Auto Bild Suomi ja vuonna 2011 aloittanut Top Gear Suomi, joka tosin lopetti toimintansa vuonna 2017. Uudet tulokkaat ovat pyrkineet tuomaan kansainvälisiä konsepteja suomalaisille lukijoille.
Autoalan lehdistön kenttä on myös kokenut muutoksia, ja monia lehtiä on vuosien varrella lopetettu, kuten esimerkiksi Auto 2000, AutoXpress, Moottoriviesti sekä Super Car. Lehtien elinkaaren pituus kertoo osaltaan alan kilpailusta ja lukijoiden mieltymysten muutoksista.
Suomalainen autolehtitarjonta on monipuolista ja se voidaan luokitella useisiin eri kategorioihin sisältönsä perusteella. Eri lehdet palvelevat erilaisia lukijaryhmiä kiinnostuksenkohteiden mukaan.
Henkilöautolehdet muodostavat autolehdistön selkärangan. Näihin kuuluvat yleisiä autoilijoita palvelevat lehdet, jotka tarjoavat monipuolista sisältöä aina autotesteistä käyttövinkkeihin. Yleistekniset lehdet, kuten Tekniikan Maailma, käsittelevät autoilun lisäksi laajemmin tekniikan aiheita, mutta sisältävät runsaasti autoartikkeleita.
Harrasteautolehdet muodostavat merkittävän osan suomalaisesta autolehdistöstä. Näihin lukeutuvat esimerkiksi Amerikan Rauta, Automobiili, V8-Magazine ja Tuning.fi, jotka keskittyvät tiettyihin autoharrastuksen erikoisalueisiin. Ne palvelevat harrastajien erikoistarpeita ja syventyvät aiheisiinsa perusteellisemmin kuin ns. yleisautolehdet.
Autohistoriaa käsittelevät lehdet, kuten Mobilisti, keskittyvät vanhoihin automalleihin, autoilun historiaan ja klassikkoajoneuvoihin. Lisäksi markkinoilla on myös kuorma-autolehtiä, autokorjaamolehtiä ja autohifilehtiä, jotka pureutuvat näihin erikoisaiheisiin.
Eräänä erottuvana julkaisuna mainittakoon Kaasujalka, joka markkinoi itseään "Suomen ainoana ilmaisena autolehtenä". Tällainen liiketoimintamalli poikkeaa perinteisestä tilausmaksullisesta mallista ja tavoittaa mahdollisesti erilaisen lukijakunnan.
Moottori on säilyttänyt asemansa Suomen luetuimpana autolehtenä 264 000 lukijallaan. Lehti ilmestyy nykyään 9 kertaa vuodessa ja on saatavilla sekä Autoliiton jäsenetuna että tilattavana julkaisuna tai irtonumeroina lehtipisteissä. Kun huomioidaan sekä painettu lehti että digitaaliset kanavat, Moottori tavoittaa huimat 317 900 lukijaa.
Moottori tarjoaa monipuolista sisältöä, johon kuuluvat erityisesti käyttötestit niin uusilla kuin käytetyillä autoilla, rengastestit ja liikennejutut. Lehti on myös panostanut sähköautoiluun liittyvään tietoon ja osallistuu maailman suurimpaan sähköautojen kulutustestiin. Lehden lukijaprofiili painottuu miehiin (86 %), ja suurin ikäryhmä on yli 65-vuotiaat (32 %).
Tekniikan Maailma (TM) on legenda suomalaisten aikakauslehtien joukossa. Vuodesta 1953 ilmestynyt julkaisu ilmestyy 23 kertaa vuodessa, käytännössä siis kahden viikon välein, tavoittaen 235 000 lukijaa.
Varsinaisesti TM ei ole autolehti, vaan yleistekninen aikakauslehti, sillä autojen lisäksi sen sivuilla käsitellään laajasti muutakin tekniikkaa: viihde-elektroniikkaa, tietokoneita, kameroita, moottoripyöriä ja jopa tiedettä.
Lehdellä on oma testikeskus ja sen toteuttamia testejä ja vertailuja pidetään alalla erittäin arvostettuina. Esimerkiksi TM:n talviautojen vertailu on noteerattu yhdeksi autoalan arvostetuimmista testeistä kansainvälisestikin.
Tekniikan Maailman vahvuus on sen perusteellisuus ja laaja-alaisuus. Yhdestä numerosta saatat lukea vasta lanseeratun sähköauton koeajon, talvirengasvertailun ja perehtyä kuluvan vuoden alle 500 euron älypuhelintestin tuloksiin. Monille lukijoille TM tarjoaa mukavan yhdistelmän asiaa autoista ja muusta tekniikasta.
Jos kaipaat erittäin kattavia ja luotettavia testejä ja koeajoja, etkä pane pahaksesi muun tekniikan käsittelyä autojuttujen lomassa, Tekniikan Maailma on oiva valinta.
TM:n talvitesteissä ja pitkissä koeajoissa autojen erot paljastuvat perusteellisesti, ja sen testituloksia lainataan useissa yhteyksissä niiden tarkkuuden ja riippumattomuuden ansiosta.
Tekniikan Maailma tarjous tästä.
Auto Bild Suomi edustaa suomalaisten autolehtien kentässä hieman tuoreempaa tulokasta. Kyseessä on saksalaisen Auto Bild -lehden suomalainen painos, joka alkoi ilmestyä Suomessa vuonna 2004. Sitä julkaisee nykyään Fokus Media.
Auto Bild Suomi on profiloitunut erittäin ajankohtaiseksi autolehdeksi, sillä se ilmestyy 16 kertaa vuodessa, ja onkin "Suomen useimmin ilmestyvä autolehti".
Lehden sisältö pohjautuu Euroopan suurimman autolehden, Auto Bildin, materiaaliin, mutta sillä on myös oma suomalainen toimitus tuottamassa sisältöä nimenomaan kotimaisesta näkökulmasta. Kansainvälinen toimitus mahdollistaa sen, että Auto Bild Suomi pystyy tuomaan uutuusmallien koeajot ja tuoreimmat autouutiset lukijoille aina ensimmäisten joukossa.
Auto Bild Suomen sisältö kattaa uutuusautojen koeajot, testit ja vertailut, sekä brändiin jo vakiintunut erikoisuus: 100 000 kilometrin kestotestit, joissa autoja ajetaan suomalaisissa olosuhteissa. Lehden sivuilla käsitellään myös käytettyjen autojen ostoa, tehdään rengas- ja varustetestejä sekä annetaan vinkkejä auton kulujen hallintaan ja tee itse -huoltoihin. Lehden testipenkkiin päätyvät niin kattotelineet, autohifi-laitteet kuin polttimotkin, eli kaikki autoilijan arkeen liittyvä.
Jos haluat, että autolehtesi tarjoaa mahdollisimman tuoretta sisältöä ja arvostat kansainvälistä näkökulmaa, Auto Bild Suomen tilaus voi olla harkitsemisen arvoinen.
Auto Bild Suomi tarjous tästä.
Tuulilasi on Suomen suurin ja yksi perinteikkäimmistä autolehdistä. Vuodesta 1963 ilmestynyttä lehteä julkaisee A-lehdet, ja se ilmestyy 16 kertaa vuodessa. Tuoreimpien Kansallisen Mediatutkimuksen (KMT 2023) mukaan Tuulilasilla on noin 146 000 lukijaa, mikä kertoo lehden laajasta suosiosta.
Mistä Tuulilasin suosio johtuu? Lehden toimitus linjaa asian ytimekkäästi:
Autotestit ja -vertailut kuuluvat DNA:amme: testaamme ja vertailemme lähes 200 uutta autoa vuosittain.
Toisin sanoen, lehti koeajaa käytännössä kaikki markkinoille tulevat uudet automallit. Uudet autot täyttävätkin suurimman osan lehden sivuista, mutta mukaan mahtuu asiaa myös käytetyistä autoista ja klassikoista, sekä käytännön vinkkejä auton huoltoon ja DIY-puuhasteluun.
Erikoisuutena Tuulilasi tekee kahdesti vuodessa laajan rengastestin suomalaisissa olosuhteissa – syksyisin talvirenkaista (nastat ja kitkat) sekä keväisin kesärenkaista. Lehti painottaa muutenkin suomalaista näkökulmaa: autot arvioidaan hintalappu ja käyttökulut mielessä. Sähkö- ja hybridiautot saavat palstatilaa siinä missä perinteiset bensiini- ja dieselautotkin.
Jos olet koeajojen ja testien ystävä ja haluat pysyä ajan tasalla kaikista uutuusmalleista, Tuulilasi on oikea valinta. Se tarjoaa ehkä laajimman katsauksen uusiin autoihin Suomessa, eikä harhaile autoaiheiden ulkopuolelle, vaan jokainen sivu on omistettu autoilulle.
Lehden rento, mutta asiantunteva ote tekee uusimpienkin automallien tekniset yksityiskohdat ymmärrettäväksi. Se on oiva valinta autoilijalle, joka haluaa luotettavaa tietoa seuraavan autonsa valintaan tai nauttii muuten vain luotettavasta vertailudatasta ja autojutuista.
Kaikki autoharrastajat eivät tyydy tehtaan lähtöasetuksiin, vaan osalle heistä auto on alusta omille luomuksille. GTi-Magazine on lehti juuri heille, jotka rakastavat auton virittelyä, ulkonäön tuunausta ja performance-henkistä autokulttuuria.
Lehti perustettiin vuonna 2000, eli se on verrattain nuori, mutta vakiinnuttanut paikkansa autotuunauksen ystävien parissa. Auto Bild Suomen tavoin, sitä julkaisee Fokus Media, ja sen päätoimittaja Jape Tiitinen on itsekin tunnettu tuning-piireissä.
GTi:n sivuilla esitellään laajasti harrastajien autoprojekteja runsain kuvin. Pääpaino on näyttävissä ja tehokkaissa projekteissa, usein 1990–2000-luvun eurooppalaisissa ja japanilaisissa autoissa, joiden ulkonäköön ja muuhun omistajat ovat tehneet persoonallisia muutoksia.
Kori- ja konversiomuutokset, moottorin viritys, alustojen madallukset, upeat vanteet ja maalipinnat – kaikki tämä kuuluu lehden vakiosisältöön. On sanottu, että GTi-Magazine on “intohimoisten autoharrastajien ykköslehti”, eikä suotta. Sekä sen tekijät että lukijat elävät autoille.
Lehti testaa tuunausosia ja varusteita (oli kyse sitten uudesta turboahtimesta, alustasarjasta tai vaikkapa autohifilaitteista) ja julkaisee myös erilaisia tee se itse -artikkeleita, jotka opastavat lukijoita auton rakentelun nikseissä.
GTi-Magazinen sivuilta voi oppia esimerkiksi, miten asennat ilmajousituksen projektiisi tai kuinka teet kuitulasikotelon subwooferille. Myös tapahtumaraportit – oli kyseessä sitten paikallinen tuning-miitti tai isompi autotapahtuma – ovat lehden vakioantia.
GTi-Magazine eroaa edellä esitellyistä lehdistä siinä, että se ei keskity uusiin automalleihin tai vertailutesteihin, vaan nimenomaan autojen muokkaamiseen ja harrastajakulttuuriin. Siksi sitä lukiessa ei haittaa, vaikkei oma auto olisi uusin tai kallein – tärkeämpää on asenne ja intohimo auton parantamiseen omin käsin. Ehkä juuri tästä syystä lehti on ollut menestys omassa niche-yleisössään.
Mikäli sydämesi sykkii madalletuille koreille, turboahdetuille projekteille ja autotallissa vietetylle ajalle, GTi-Magazine on sinua varten. Se tarjoaa inspiraatiota ja konkreettisia neuvoja auton ulkonäön ja suorituskyvyn muokkaamiseen.
Toisin kuin vaikkapa Tekniikan Maailma tai Tuulilasi, GTi ei juuri kerro autojen tehdasominaisuuksista, vaan siitä mitä kaikkea niille voi ja uskaltaa tehdä jälkikäteen. Nuorekkaalla otteellaan ja näyttävällä kuvituksellaan GTi-Magazine tempaa mukaansa – olipa oma projekti vielä haaveissa tai jo pihassa työn alla.
Jos viritys ja tuning kuuluvat sanavarastoosi ja pidät autoja elämäntapana etkä pelkkänä kulkuvälineenä, tämä lehti on nappivalinta.
Autolehdet ovat perinteisesti toimineet tärkeänä tiedonlähteenä autoilijoille, autoalan ammattilaisille ja harrastajille. Ne tarjoavat asiantuntevaa tietoa, joka auttaa kuluttajia tekemään tietoon perustuvia päätöksiä autoja ostaessaan ja huoltaessaan. Lehtien testit ja vertailut ovat arvokkaita työkaluja autokaupan päätöksenteossa.
Vaikka digitaalinen media on kasvattanut merkitystään, painetut autolehdet ovat edelleen säilyttäneet asemansa. Esimerkiksi Moottori-lehdellä ja Tekniikan Maailmalla on edelleen yli 200 000 lukijaa, eikä Tuulilasikaan jää kauas 165 000 lukijallaan. Tämä kertoo siitä, että painetulla medialla on edelleen paikkansa autoilijoiden tiedonhankinnassa.
Autolehtien tulevaisuus näyttää nojaavan yhä enemmän monikanavaisuuteen. Monet autolehdet ovat laajentaneet toimintaansa printtimedian lisäksi näköislehtiin ja digitaaliseen mediaan eri muodoissaan, kuten sosiaaliseen mediaan. Monikanavainen lähestymistapa mahdollistaa erilaisten sisältöjen tarjoamisen eri alustoilla sekä mahdollisuuden tavoittaa laajempi yleisö.
Digitaalisen median ja sosiaalisten kanavien noususta huolimatta, monet painetut autolehdet, kuten Tekniikan Maailma, Auto Bild Suomi ja GTi-Magazine, ovat onnistuneet säilyttämään asemansa tärkeinä tiedonlähteinä monille.
Nämä autojulkaisut ovat sopueutuneet muutokseen laajentamalle toimintaansa verkkoon ja sosiaaliseen mediaan, tarjoten mielenkiintoista monikanavaista sisältöä omalle yleisölleen. Autolehtien merkitys autoalan tiedonvälittäjinä näyttää jatkuvan myös tulevaisuudessa, vaikka niiden muoto ja painotukset kehittyvätkin ajan myötä.
Automedian elinvoimaisuus kertoo osaltaan siitä, että suomalaiset arvostavat edelleen luotettavaa ja asiantuntevaa tietoa autoiluun liittyvissä asioissa. Autolehtien toimittama sisältö auttaa lukijoita tekemään tietoon perustuvia päätöksiä, olipa kyseessä sitten uuden auton hankinta, huolto tai autoiluun liittyvät tekniset kysymykset.