New Internationalist

New Internationalist on tunnustettu, arvostettu ja palkittu julkaisu. Se on ihmisiä, ideoita ja toimintaa globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta. Johtava kansainvälisiin kysymyksiin pureutuva lehti tarjoaa laadukasta sisältöä, tyylikkään designin ja upeita kuvia.

New Internationalist -lehdessä käsitellään syvällisiä aiheita, jotka kattavat kaiken finanssikriisistä globalisaation vastaiseen liikkeeseen ja sotaan terrorismia vastaan. Siinä on myös kuvia, pulmia ja lyhyempiä artikkeleja muun muassa ihmisoikeuksista ja ympäristökysymyksistä.

Englanninkielinen New Internationalist -lehti on tilattavissa nyt Suomeen vuoden määräaikaistilauksena (sis. 10 numeroa, joista kaksi on tuplanumeroita).

Kuvaus

New Internationalist (NI) on riippumaton ja voittoa tavoittelematon julkaisuyhteistyö, jonka päätoimitus sijaitsee Oxfordissa, Isossa-Britanniassa. Lehti kuvaa itseään riippumattomaksi kuukausilehdeksi, joka "kattaa valtamedian sivuuttamat tarinat ja tarjoaa vaihtoehtoisia näkökulmia nykypäivän kriittisiin globaaleihin kysymyksiin". Se kattaa sosiaali- ja ympäristökysymykset painetussa lehdessä, kirjoissa ja digitaalisilla alustoilla.

New Internationalist -lehti on ollut olemassa yli 40 vuotta ja se on levikiltään suurin tyyppiään Britanniassa. Se on voittanut riippumattomille ja vaihtoehtoisille lehdille suunnatun Utne Independent Press Award -palkinnon kahdeksan kertaa kategoriassa "Paras kansainvälinen kattavuus" ja Amnesty Internationalin Britannian Media palkinnon parhaasta kuluttajalehdestä, sekä saanut YK:lta tunnustusta "erinomaisesta työstä maailmanrauhan ja kehityksen eteen".

New Internationalist on työntekijöidensä omistama ja hallitsema lehti, jossa noudatetaan ei-hierarkkista organisaatiota sekä tiukkoja toimituksellisia- ja ympäristökäytäntöjä.

New Internationalist logo

Lehden historiaa

New Internationalist perustettiin kuukausilehtenä maaliskuussa 1973. Sen edeltäjä oli The Internationalist, joka toimitettiin Third World First -järjestön jäsenille ennen kuin sen nimi muuttui muotoon People & Planet vuonna 1997.

Lehti perustettiin kahden YK:n kansalaisjärjestön (Oxfam ja Christian Aid) avustuksella, jotka halusivat kannustaa ihmisiä ymmärtämään kehitysyhteistyön prosesseja. Ne perustivat uuden Devopress-kustannusyhtiön, johon kuului molempien järjestöjen jäseniä.

Lehden ensimmäiset numerot sisälsivät artikkeleja muun Tansanian-Sambian rautatie Taz-Zamista, Afrikan sahelvyöhykkeen kuivumisesta, Vietnamista ja Che Guevaran perinnöstä sekä Sambian presidentti Kaundan ja Brasialaisen piispa Helder Camaran haastattelut. Elokuun 1973 numero nosti esiin monikansallisten yritysten vastuuttoman vauvan maidon markkinoinnin kehitysmaissa.

1970-luvun alussa länsimaiden ja kehitysmaiden suhteissa puhuttivat muun muassa seuraavat kysymykset:

  • Jatkunut Vietnamin sota
  • Uudet itsenäistyneet valtiot
  • Vapautumisen ongelmat Mozambikissa, Angolassa ja Namibiassa
  • Chilen presidentti Salvador Allenden kuolema sotilasvallankaappauksessa
  • Mao Zedongin johtama Kiina
  • Fidel Castron Kuuba
  • Julius Nyereren sosiaali- ja talouspolitiikka, Ujamaa, Tansaniassa
  • Vihreä vallankumous eli maanviljelyn teknistä edistystä ja sitä seurannutta viljelyalan tuottavuuden kasvua, joka pelasti arviolta miljardi ihmishenkeä
  • Populistinen valumaefekti

New Internationalist -lehdessä käsiteltiin kaikkia näitä aiheita. Sen tarkoitus oli tarjota lukijoilleen radikaaleja analyyseja rikkaiden ja köyhien suhteista, tarkastella kriittisesti avustusohjelmien vaikutuksia, sekä tarjota virkistävä vaihtoehto valtamedioille. Sen iskulause oli noihin aikoihin "ihmiset, ideat ja toimet taistelussa maailman kehityksen puolesta."

Taloudelliset vaikeudet ja nousu omavaraiseksi

Lehti kävi lähellä konkurssia vuonna 1975, kun postimaksut lähes tuplaantuivat. Se kuitenkin saatiin pelastettua erilaisten ryhmien, säätiöiden ja järjestöjen taloudellisen avun turvin.

Lehti sai rahoituksen lähinnä tilaajilta, mutta tarvitsi lisää varoja tulevaisuuden turvaamiseksi, kunnes siitä tulisi omavarainen. Vuonna 1974 ryhmä oli saanut tilauksen YK:n väestörahastolta (UNFPA) tuottaa materiaalia Maailman väestöpäivää varten. Tämä oli onnistunut hanke ja ryhmä sai siitä varoja toimintaansa. Seuraavina vuosina ryhmä tuotti lehdistömateriaaleja Maailman Terveysjärjestö WHO:lle, YK:n ympäristöohjelmalle ja Unicefille. Myös muut projektit, kuten osallistuminen BBC:n Global Report -sarjaan paransivat lehden tunnettavuutta ja mainetta.

Samaan aikaan yhteistyö Devopressin kanssa oli tulossa päätökseen. Vuonna 1978 sovittiin vielä kolmen vuoden rahoituksesta. Taloudellinen tuki loppui, mutta järjestöt jatkoivat lehden tukemista vielä monin eri tavoin.

New Internationalistilla meni onneksi kuitenkin hyvin. Se oli saanut paljon tilaajia, eikä se ollut riippuvainen irtonumeromyynnistä.

Uudistukset ja linja

Alkuaikoina lehden jokaisessa numerossa käsiteltiin monenlaisia aiheita. Tämä kuitenkin muuttui vuonna 1976, mistä lähtien lehden joka numero oli omistettu yhdelle aiheelle (esimerkiksi Islamille tai maailman ruoka-avulle). Tämän tarkoituksena oli antaa lukijoille kattava opastus tiettyyn aiheeseen analyyseineen.

Lehti on kokenut useita isompia uudistuksia vuosien varrella. Kokonaan värillinen siitä tuli vuonna 1993. Vaikka NI on vasemmistolainen, sen anarkososialistinen linja on pysynyt jokseenkin ennallaan. Se ei ole puoluepoliittisesti sitoutunut, mutta pyrkii radikaaliin muutokseen rikkaiden ja köyhien maiden välillä. Nykyään NI on vähemmän eurooppakeskeinen ja heijastaa laajempaa huolta ympäristö-, sukupuoli- ja kulttuurinäkökulmien lisäksi sosiaalisiin, ekonomisiin ja poliittisiin kysymyksiin. Lehti pyrkii heijastamaan sekä ulkomaisten että britannialaisten lukijoidensa näkökulmia ja huolenaiheita.

Kolmas maailma oli lehden perustamisen aikaan enemmän tai vähemmän tuntematon käsite, mutta sitä käytettiin, vaikka ilmaisu onkin nykyään jäämässä pois. Sen sijaan termeistä "Majority World" ja "the South" on tullut yleisempiä. Lehdessä puhutaan vielä esimerkiksi kestävästä kehityksestä (engl. sustainable development), vaikka sekin on terminä kiistanalainen.

Lehden nykyinen iskulause on: "ihmiset, ideat ja toiminta taistelussa globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta".

Viime vuosina lehdessä on käsitelty muun muassa Itä-Timoria, Länsi-Saharaa, Kambodžaa, Burmaa, Reilua kauppaa, kodittomuutta, Jubilee 2000:a ja YK:n Irakin vastaisia pakotteita.

Toinen iso muutos NI:ssä tapahtui vuonna 1976, kun siitä tuli kollektiivina toimiva osuuskunta, jossa päätöksenteko tehdään kaikille jäsenille tasavertaisena. Samapalkkaisuus tuli käyttöön 1987.

Nykyisin NI:n maailmanlaajuinen levikki on noin 75 000 kappaletta, ja sillä on toimistot Iso-Britannian lisäksi Australissa, Uudessa-Seelannissa ja Kanadassa.

Lehdestä sanottua

"New Internationalist kunnioittaa lukijoidensa älykkyyttä. Se on riippumaton, elävä ja provosoiva lehti, joka auttaa lukijoita seuraamaan tilanteiden kehittymistä niissä maapallon osissa, joita uhkaa marginalisoituminen. Lukekaa sitä!"

- Desmond Tutu

"Olen lukenut New Internationalistia vuosia kunnioituksella. Monilla artikkelilla, jonka olen kirjoittanut, ja elokuvalla, jonka olen luonut, on juuret jossain, mitä olen lukenut New Internationalistista."

- John Pilger

"Jos haluat tietää mitä todella tapahtuu, etkä sitä mitä ihmiset haluavat sinun luulevan tapahtuvan, lue New Internationalistia."

- Emma Thompson

Lähteet: newint.org, Wikipedia, Media Pack 2016

Katso lehti myös sosiaalisessa mediassa: Facebook, Twitter, YouTube

Lisätiedot

Kenelle?

Globaalin oikeudenmukaisuuden puolestapuhujille

Ilmestyy

10 numeroa vuodessa, joista tammi-helmikuun ja heinä-elokuun lehdet tuplanumeroita

Julkaisija

New Internationalist Publications Limited

Päätoimittaja

Kuukausittain vaihtuva vierailija

Ensimmäinen numero

maaliskuussa 1973

Levikki

25 000 (Media Pack 2016)

Lukijamäärä

100 000 (Media Pack 2016)

Lukijaprofiili

52 % naislukijoita, 48 % mieslukijoita (Media Pack 2011)

Irtonumero

Ei irtonumeromyynnissä Suomessa

ISSN

0305-9529

Maa

Iso-Britannia

Kieli

englanti

TilaaLehti.fi logo
TilaaLehti.fi-sivusto tarjoaa parhaat lehtitarjoukset ja tilaajalahjat yli 600 kotimaiseen ja ulkomaiseen aikakaus- ja sanomalehteen sekä muihin julkaisuihin.
hello world!
linkedin facebook pinterest youtube rss twitter instagram facebook-blank rss-blank linkedin-blank pinterest youtube twitter instagram