The Economist

The Economist – Arvostettu talouden ja maailmanpolitiikan viikkolehti

The Economist on kansainvälinen viikottain ilmestyvä uutis- ja ajankohtaislehti, joka analysoi syvällisesti maailman tapahtumia. Lehti on perustettu jo vuonna 1843 Lontoossa skotlantilaisen liikemiehen James Wilsonin toimesta, ja sillä on takanaan yli 180 vuoden historia laadukasta journalismia.

The Economist tunnetaan älykkäästä, tiiviistä kirjoitustyylistään ja laajasta globaalista näkökulmastaan – jokainen numero tarjoaa lukijoilleen oivaltavia analyysejä talouden, politiikan ja yhteiskunnan ilmiöistä. Kyseessä on englanninkielinen julkaisu, jota toimitetaan Lontoosta käsin, mutta sen vaikutus ja lukijakunta ulottuvat maailman joka kolkkaan.

Historia ja tausta

The Economist sai alkunsa 1800-luvun Englannissa vapaakaupan aatteiden innoittamana. Sen ensimmäinen numero ilmestyi syyskuussa 1843, jolloin perustaja James Wilson pyrki edistämään brittien vilja­lakien kumoamista. Alkujaan lehti olikin erikoistunut talouskysymyksiin, mutta vuosien saatossa sen toimituksellinen fokus laajeni poliittiseen taloustieteeseen ja lopulta laajemmin ajankohtaisiin tapahtumiin, rahoitusmaailmaan ja politiikkaan. Lehden tunnusmerkiksi muodostui punainen logo kannessa ja anonyymiys: kaikki artikkelit julkaistiin nimettömänä.

Yli puolentoista vuosisadan aikana The Economist on vakiinnuttanut asemansa yhtenä maailman vaikutusvaltaisimmista julkaisuista. Vaikka lehti painetaan nykyään aikakauslehden tyylisesti, se kutsuu itseään historiallisista syistä yhä "sanomalehdeksi". Lehden omistaa The Economist Group, ja sen nykyinen päätoimittaja on Zanny Minton Beddoes, joka on samalla ensimmäinen naispäätoimittaja lehden historiassa. Pitkä historia, vakiintuneet perinteet ja tinkimätön laatu ovat tehneet The Economist–lehdestä synonyymin luotettavalle kansainväliselle journalismille.

Pääteemat ja sisältöalueet

The Economist käsittelee monipuolisesti globaaleja aiheita ja ilmiöitä. Lehden pääteemoihin kuuluvat mm.:

• Politiikka ja maailman­politiikka ml. kansainväliset suhteet, geopoliittiset konfliktit, diplomatia ja valtioiden sisäpolitiikka.
• Talous ja liike-elämä, kuten maailman talouskehitys, makrotalous, pörssit ja markkinat, yritystoiminnan trendit sekä kauppapolitiikka.
• Tieteen uusimmat läpimurrot ja teknologian innovaatiot, tekoälyn kehitys ja näiden vaikutus yhteiskuntaan.
• Yhteiskunta ja kulttuuri, esim. sosiaaliset kysymykset, koulutus, terveys, ympäristöasiat, kulttuuri-ilmiöt sekä taide ja viihde analyyttisestä näkökulmasta.

Lehden ote on aina kansainvälinen. The Economist raportoi tapahtumista eri puolilta maailmaa, oli sitten kyse vaaleista suurvalloissa, talouskriiseistä kehittyvissä maissa tai tieteellisistä läpimurroista. Artikkelit yhdistävät faktapohjaisen uutisoinnin laajempaan analyysiin, mikä auttaa ymmärtämään miksi jokin tapahtuma on merkittävä ja mitä seurauksia sillä on.

Erityisesti talous- ja datajournalismi ovat lehden vahvuuksia – The Economist hyödyntää runsaasti tilastoja, indeksejä ja kaavioita havainnollistaakseen asioita. Lehden sisältöön kuuluu myös viikoittaisia pääkirjoituksia (leaders), syväluotaavia erikoisraportteja, teräviä kolumneja sekä kirja- ja kulttuuriarvosteluja. Kaiken kaikkiaan The Economist tarjoaa lukijalle kattavan tietopaketin maailman menosta talouden sykkeestä kulttuurin trendeihin.

Arvomaailma ja toimituksellinen linja

The Economistin toimituksellinen linja nojaa vahvasti liberalistisiin arvoihin ja ns. radikaaliin keskustaan. Lehti edustaa klassista liberaalia ajattelutapaa taloudessa: se kannattaa vapaata markkinataloutta, vapaakauppaa ja globalisaatiota sekä esimerkiksi vapaata maahanmuuttoa talouden ja yhteiskunnan voimavarana.

Samalla The Economist on arvoiltaan sosiaalisesti liberaali – se puolustaa yksilönvapauksia ja tasa-arvoa. Lehti on mm. pitkään tukenut samaa sukupuolta olevien avioliitto-oikeutta ja muita edistyksellisiä yhteiskunnallisia uudistuksia. Toimituksellisesti se pyrkii johdonmukaisuuteen; lehti ei asetu tiukasti oikealle tai vasemmalle, vaan tarkastelee tapaus kerrallaan poliittisia päätöksiä liberaalin arvopohjansa läpi. Lehti itse on kuvannut historiallista kantaansa "äärimmäiseksi keskustaksi".

Tämä tarkoittaa, että se saattaa tarvittaessa kannattaa kummankin perinteisen laidan politiikkoja, jos nämä edistävät lehden vannomia periaatteita. Esimerkiksi Britannian politiikassa The Economist on historiansa aikana antanut tukensa sekä konservatiiveille että työväenpuolueelle, ja vastaavasti Yhdysvalloissa sekä republikaanisille että demokraattisille ehdokkaille tilanteesta riippuen. Lehti asettuu johdonmukaisesti tukemaan demokratiaa, ihmisoikeuksia ja avointa yhteiskuntaa, mutta suhtautuu kriittisesti populismiin, protektionismiin ja autoritaarisuuteen.

The Economist onkin sanonut pitävänsä itseään "etuoikeuksien, mahtailun ja ennustettavuuden vihollisena" – se arvostelee rohkeasti niin korruptoituneita vallanpitäjiä kuin tehottomia politiikkatoimiakin ympäri maailmaa. On hyvä huomata, että vaikka The Economistin kirjoituksissa kuuluu selkeä mielipiteellinen ääni, lehden journalismi perustuu vahvasti faktoihin ja objektiiviseen analyysiin. Sitä arvostetaan erityisesti siitä, että se harjoittaa tiukkaa faktantarkistusta ja huolellista taustatyötä jokaisen artikkelin pohjalla.

Lehti tarjoilee näkökulmansa usein eloisan ironisella sävyllä – pientä kielellistä nokkeluutta ja kuivakkaa huumoria unohtamatta – mikä tekee sen lukemisesta viihdyttävää ajattelun ruokaa. Samalla tyyli on asiallinen ja analyyttinen, mikä vahvistaa The Economistin uskottavuutta riippumattomana tarkkailijana.

Kenelle lehti sopii?

The Economist on suunnattu kaikille, jotka haluavat ymmärtää maailmaa pintaa syvemmältä. Lehden tyypillinen lukijakunta on hyvin koulutettua ja uteliaan tiedonjanoista. Moni päättäjä, talousjohtaja ja asiantuntija kuuluu vakituisiin lukijoihin – The Economistin parissa viihtyvät niin yritysjohtajat, virkamiehet kuin akateemikotkin, jotka arvostavat kansainvälistä perspektiiviä. Lukijatutkimusten mukaan lehden seuraajilla on usein keskimääräistä korkeampi koulutus- ja tulotaso, mikä heijastaa sisällön vaativuutta ja korkeaa laatua.

Lehti sopii erinomaisesti esimerkiksi opiskelijoille ja nuorille ammattilaisille, jotka haluavat laajentaa ymmärrystään globaalista politiikasta ja taloudesta. Myös kokeneemmat lukijat – kuten opettajat, tutkijat ja toimittajat – saavat The Economistista ajankohtaista tietoa ja uusia näkökulmia. Yritysasiakkaat voivat hyödyntää lehteä pitääkseen henkilöstönsä ajan tasalla maailman talouden trendeistä; monet kansainväliset organisaatiot tilaavatkin The Economistin esimerkiksi johtoryhmänsä luettavaksi.

Se on loistava valinta lukijalle, joka hallitsee hyvin englantia ja haluaa ylläpitää sekä kielitaitoaan että maailman tapahtumien tuntemustaan. Kansainvälisyys on lehden suola: suomalaiselle lukijalle The Economist tarjoaa ikkunan ulkomaailmaan ja perspektiivin, joka täydentää kotimaista uutistarjontaa. Jos olet utelias, kriittisesti ajatteleva ja globaalisti suuntautunut lukija, The Economist on juuri sinulle sopiva lehti.

Julkaisutiheys, kieli ja toimitus

The Economist ilmestyy joka viikko, yleensä perjantaisin, ja numeroita kertyy noin 51–52 vuodessa. Printtilehti on kooltaan kompakti ja nidottu aikakauslehden muotoon. Lehti on englanninkielinen, ja sen toimitus sijaitsee pääosin Lontoossa, Iso-Britanniassa. Päätoimitus kokoaa lehden sisällön Britannian lisäksi myös Yhdysvalloissa ja eri puolilla maailmaa toimivien kirjeenvaihtajien avulla.

Kansainvälinen toimitusverkosto varmistaa, että jokaisessa numerossa on tuoreita raportteja monesta maanosasta. Lehden kustantaja on The Economist Group, ja julkaisulla on pitkät perinteet laadukkaassa toimitustyössä. Nykyinen päätoimittaja, Zanny Minton Beddoes, on luotsannut lehteä vuodesta 2015 lähtien tuoden siihen oman asiantuntemuksensa taloustoimittajana.

The Economistin artikkeleissa ei kuitenkaan näy tekijän nimeä – kirjoituskäytäntönä on anonyymiys, mikä korostaa lehden kollektiivista ääntä yli yksittäisten toimittajien. Tämä periaate on säilynyt lehden alkutaipaleelta saakka ja erottaa The Economistin edukseen monista muista julkaisuista.

• Julkaisutiheys: Viikottain (52 numeroa vuodessa)
• Kieli: Englanti
• Toimituspaikka: Lontoo, Britannia (sekä toimituksia myös mm. USA:ssa, Euroopassa ja Aasiassa)
• Kustantaja: The Economist Group

Verkkosivusto ja digitaaliset sisällöt

The Economist palvelee lukijoitaan erinomaisesti myös verkossa. Lehden verkkosivusto (economist.com) tarjoaa tilaajille pääsyn kaikkiin painetun lehden artikkeleihin sekä laajaan arkistoon menneitä numeroita. Lisäksi sivustolla julkaistaan päivittäin uutisia ja analyyseja, jotka täydentävät viikkolehden sisältöä ajankohtaisilla päivityksillä.

Aihepiirit kattavat saman skaalan kuin printtilehdessä: maailmanpolitiikan uutiset, liike-elämän kehitykset, talousdata, tiedeuutiset ja kulttuuriaiheet ovat kaikki esillä myös netissä. Verkkosisällön ohella The Economist tuottaa useita suosittuja podcasteja ja blogeja.

Podcastien joukossa on eri aihealueisiin pureutuvia ohjelmia – esimerkiksi "The Intelligence" on lehden arkipäivisin ilmestyvä uutispodcast, joka tiivistää päivän tärkeimmät tapahtumat, kun taas "Money Talks" syventyy talouden ja bisneksen maailmaan. Muita podcasteja käsittelevät mm. tiedettä ("Babbage") ja kirjallisuutta ("The Economist Asks"). Nämä äänisisällöt tuovat lehden analyysit kuunneltavaan muotoon, mikä on monelle kiireiselle lukijalle kätevä tapa pysyä ajan tasalla.

Lehdellä on myös uutiskirjeitä ja digitaalisia palveluja. The Economist lähettää tilaajilleen sähköpostitse esimerkiksi viikoittaisen yhteenvedon merkittävimmistä jutuista sekä päivittäisen Espresso-nimisen aamu­katsauksen, joka tarjoaa tiiviin paketin uutisotsikoita ja taustatietoa päivän aluksi. Lisäksi käytössä on The Economistin mobiilisovellus, jonka kautta tilaajat voivat lukea artikkeleita älypuhelimella tai tabletilla sekä ladata numeron offline-tilassa luettavaksi. Digitaalinen tilaus sisältää usein myös ääniversion lehden artikkeleista: ammattipuhujat lukevat kaikki viikon lehden jutut ääneen, joten voit vaikkapa kuunnella analyysit automatkalla.

The Economistin digitaalinen ekosysteemi on kattava – se ulottuu verkkolehdestä podcasteihin ja uutiskirjeisiin. Tämä tarkoittaa, että tilaajana pysyt jatkuvasti ajan tasalla: saat sekä syvälliset viikkokatsaukset että nopeat päivitykset päivän polttavista puheenaiheista sinulle sopivimmassa muodossa.

Big Mac -indeksi ja muut tunnetut ilmiöt

The Economist on tunnettu innovatiivisista tavoistaan havainnollistaa talouden ilmiöitä. Ehkä kuuluisin lehden ideoista on Big Mac -indeksi, leikkimielinen talousindikaattori, joka kehitettiin lehden toimituksessa vuonna 1986. Big Mac -indeksi vertailee McDonald'sin Big Mac -hampurilaisen hintaa eri maissa ja arvioi valuuttojen ostovoimaa tämän arkipäiväisen tuotteen perusteella.

Indeksi tarjoaa yksinkertaisen kuvan siitä, onko jokin valuutta yli- vai aliarvostettu suhteessa toiseen – jos hampurilainen maksaa huomattavasti enemmän yhdessä maassa kuin toisessa, valuutan hintataso on todennäköisesti liian korkea suhteessa maiden tulotasoon. Alun perin kuriositeettina julkaistu Big Mac -indeksi on vuosien varrella vakiinnuttanut paikkansa ja sitä siteerataan usein talousmedioissa ympäri maailman helppotajuisena esimerkkinä ostovoimapariteetista. Big Mac -indeksin lisäksi The Economist on lanseerannut muita mielenkiintoisia vertailuja ja ilmiöitä.

Lehti esimerkiksi valitsee vuosittain "Vuoden maa" (Country of the Year) – valinnan kriteerinä on se, missä maassa on tapahtunut kuluneen vuoden aikana eniten myönteistä kehitystä. Vaikka tunnustus on symbolinen, se poikii aina keskustelua ja nostaa esiin positiivisia muutoksia aikaansaaneita maita.

The Economistin erikoisraporteissa ja grafiikoissa esiintyy myös omaperäisiä indeksejä talouden ja yhteiskunnan eri aloilta. Esimerkkinä voidaan mainita vaikkapa Maailman elinkelpoisuusindeksi (Global Liveability Index) tai Demokratia-indeksi, joita lehden tutkimusyksikkö Economist Intelligence Unit tuottaa ja joita lehti hyödyntää artikkeleissaan.

Nämä indeksit ja vertailut – olipa kyse hampurilaisista tai hallintomalleista – heijastavat The Economistin tapaa yhdistää analyysi ja data kiinnostavalla, joskus humoristisellakin tavalla. Ne ovat auttaneet tekemään abstrakteista talouskäsitteistä ymmärrettävämpiä laajalle yleisölle ja vahvistaneet lehden mainetta kekseliäänä analysoijana.

Levikki ja kansainvälinen vaikutusvalta

The Economist on lehti, jolla on maailmanlaajuinen yleisö. Sen levikki on kasvanut tasaisesti erityisesti globalisaation aikakaudella. Nykyisin lehden keskimääräinen kokonaislevikki on noin 1,6 miljoonaa lukijaa viikossa (painettu lehti + digitaalinen tilaus), ja viikoittain lehden arvioidaan tavoittavan jopa yli 5 miljoonaa lukijaa ympäri maailman. Puolisen miljoonaa kappaletta levikistä jaetaan Yhdysvalloissa ja loput muissa maissa – The Economistilla on tilaajia yli 200 maassa, myös täällä Suomessa.

Lehteä myydään niin irtonumeroina kansainvälisissä lehtipisteissä kuin suoranatilauksinakin kotiin; tyypillinen The Economistin lukija saakin lehtensä postilaatikkoon tai lukee digiversion mukavasti laitteeltaan. Pelkkä numeroiden valossa The Economistin vaikutus näkyy sen laajassa levikissä, mutta yhtä tärkeää on sen laadullinen vaikutusvalta.

Lehti on asemoinut itsensä mielipidevaikuttajien ja päätöksentekijöiden keskuudessa luetuksi julkaisuksi – sitä luetaan ahkerasti hallitusten neuvonantajien, tutkijoiden, sijoittajien ja liike-elämän huippujen toimesta. The Economistia pidetäänkin yleisesti yhtenä maailman arvostetuimmista ajankohtaislehdistä.

Se on Britannian kontekstissa usein mainittu "newspaper of record" -tyyppisenä julkaisuna, eli eräänlaisena luotettavana "muistikirjana", johon historian tapahtumat tallennetaan huolellisesti dokumentoituina. Lehden artikkelien kannanotot ja paljastukset nousevat säännöllisesti uutisotsikoihin muuallakin mediassa.

The Economistilla on kyky käynnistää keskustelua: oli se sitten kriittinen raportti jonkin valtion korruptiosta tai ylistävä analyysi uudesta talouspolitiikan innovaatiosta, siihen viitataan globaalisti. Monet The Economistin kirjoittamat termit ja käsitteet ovat löytäneet tiensä yleiseen sanastoon, josta Big Mac -indeksi on hyvä esimerkki.

Myös poliitikot ja johtajat joutuvat huomioimaan, mitä The Economist heistä kirjoittaa: lehden arvostelu tai suositus saattaa vaikuttaa mielikuviin kansainvälisellä areenalla. Ei ole liioiteltua sanoa, että The Economist on vuosien varrella ollut muovaamassa maailmankeskustelua.

The Economistin liberaali, kansainvälisyyttä korostava ääni on tarjonnut vastapainon ääriäänille ja nationalistille liikkeille, ja se on johdonmukaisesti puolustanut avointa yhteiskuntaa globaalissa mittakaavassa. Tämän ansiosta lehteä siteerataan usein tutkimuksissa ja raporteissa, ja sen näkemyksiä kuunnellaan tarkalla korvalla monissa pääkaupungeissa. Se on saavuttanut ainutlaatuisen kombinaation laajaa levikkiä ja syvää vaikutusvaltaa – se tavoittaa paljon lukijoita, joilla on valtaa ja halua vaikuttaa.

Mielipiteitä ja kritiikkiä

Kuten kaikilla vaikutusvaltaisilla julkaisuilla, myös The Economistilla on myös tukijansa ja kriitikkonsa. Lehteä arvostetaan laajalti sen älyllisestä rehellisyydestä ja terävästä analyysistä. Monet lukijat ylistävät The Economistin kykyä käsitellä monimutkaisia aiheita selkeästi ja viileän objektiivisesti – se antaa tilaa faktoille ja perustelluille argumenteille pikavoittoja hakevan tunnekuohun sijaan.

Lehti on pysynyt linjalleen uskollisena yli vuosisadan, mikä luo jatkuvuutta ja luottamusta lukijasuhteeseen. Toisaalta The Economist on kohdannut myös kritiikkiä. Jotkut syyttävät lehteä liiallisesta markkinauskoisuudesta ja uusliberalismista – esimerkiksi brittiläinen journalisti George Monbiot on luonnehtinut lehden maailmankuvaa hyvin markkinavetoiseksi.

Vasemmistolaisemmasta näkökulmasta tarkasteltuna The Economist vaikuttaa usein suosivan talouspolitiikassa yritysten vapautta ja sääntelyn minimointia, mikä ei kaikille ideologioille sovi. Toisaalta konservatiivisemmat kriitikot saattavat paheksua lehden liberaalia kantaa sosiaalisissa kysymyksissä, kuten sen tukea maahanmuutolle tai ilmastoveroille – lehden johdonmukainen globalistinen linja voi törmätä kansallismielisiin näkemyksiin.

Lehden oma ääni on myös persoonallinen: artikkeleiden kirjoittajat pysyvät nimettöminä, ja sävy on monesti ivallisen kuivakka. Joidenkin mielestä The Economistin teksti on liiankin kuivaa tai elitististä, täynnä sisäpiirin sanaleikkejä ja oletusta siitä, että lukija tuntee taustat. Tämä voi ajoittain tehdä lukemisesta haastavaa uudelle tulokkaalle. Kriittisimmät äänet ovatkin kutsuneet lehteä "eliitin lehdeksi", jota "miljoonat tavalliset ihmiset eivät lue" – itse asiassa lehti on joskus leikillään käyttänytkin sloganina"not read by millions of people" korostaakseen valikoitua yleisöään.

Tästäkin huolimatta The Economistin maine neutraalina, laatutietoisena julkaisuna on vankka. Sitä pidetään poliittisesti itsenäisenä: lehti ei pelkää arvostella niin vasemmiston kuin oikeistonkaan hallituksia, jos ne syyllistyvät huonoon hallintoon. Esimerkiksi Yhdysvaltain vuonna 2003 alkaneen Irakin sodan kohdalla The Economist aluksi tuki hyökkäystä, mutta sittemmin myönsi erehdyksensä ja arvosteli jyrkästi sodan toteutusta ja seurauksia.

Vastaavasti lehti on saattanut ylistää jonkin maan talousuudistuksia yhtenä vuonna ja moittia samaa maata toisena vuonna, mikäli suunta muuttuu huonommaksi. Tällainen riippumattomuus puolueleireistä on tuonut lehdelle uskottavuutta: lukija voi luottaa siihen, että The Economist arvioi tilanteita omista lähtökohdistaan, ei ulkopuolisten talutusnuorassa.

On myös syytä mainita, että The Economistin tasainen laatu ja yhtenäinen tyyli ovat usein saaneet kiitosta jopa kriitikoilta. Vaikka lehden teksti voi tuntua muodolliselta, monet pitävät sitä terveellisenä poikkeuksena klikkiotsikoiden ja mutkien oikomisen aikakaudella.

The Economistin pitkä muodollinen artikkeli saattaa vaatia keskittymistä, mutta palkitsee lukijan runsaalla tiedolla ja harkitulla näkemyksellä. Siksi lehteä luetaan yhä uudelleen – lukijat luottavat saavansa vastineeksi ajatuksia herättäviä oivalluksia. Kaiken kaikkiaan The Economistia voidaan kritisoida sen arvomaailmasta, mutta harva kiistää sen journalistisen tason: lehti on ansainnut paikkansa yhtenä maailman johtavista ajatusvaikuttajista.

The Economist -tilaus Suomeen

Tilaa The Economist Suomeen helposti ja nauti laadukkaasta journalismista toimitettuna suoraan kotiisi – tai digitaalisesti laitteillesi!

Tarjolla on useita tilausvaihtoehtoja joustavasti tarpeidesi mukaan. Voit yleensä valita esimerkiksi 3, 6 tai 12 kuukauden määräaikais­tilauksen. Lyhyempi, kolmen kuukauden tilausjakso sopii hyvin vaikkapa lehteen tutustumiseen tai lahjaksi annettavaksi.

Puolen vuoden tilaus on mainio vaihtoehto sitoutuneelle lukijalle, ja 12 kuukauden tilaus tarjoaa parhaimman hinta-hyötysuhteen sekä varmistaa, että pysyt ajan tasalla koko vuoden ympäri.

Mitä tilaukseen sisältyy? The Economistin tilauksessa Suomeen saat yleensä painetun lehden toimitettuna kotiosoitteeseesi joka viikko. Lehti saapuu postitse tyypillisesti muutaman arkipäivän kuluessa kansainvälisen julkaisupäivän jälkeen. Painettu lehti on korkealaatuinen ja kompaktin kokoinen, ja monet tilaajat nauttivat sen lukemisesta vaikkapa viikonloppuaamun kahvikupin äärellä.

Usein tilaukseen kuuluu digitaalinen lukuoikeus ilman lisämaksua (tai voit valita erikseen pelkän digitaalitilauksen). Digitaalinen tilaus antaa pääsyn The Economistin verkkosivujen kaikkiin artikkeleihin sekä älypuhelin- ja tablettisovelluksiin. Tämä tarkoittaa, että voit lukea tuoreimmat jutut heti niiden julkaisun jälkeen, missä ikinä oletkin.

Lisäksi digitaalisiin etuihin kuuluu pääsy arkistoihin – voit etsiä vanhoja artikkeleita vuosien varrelta – sekä edellä mainitut podcastit ja äänikirjoitukset artikkeleista. Saat siis käyttöösi koko The Economistin maailman niin painettuna kuin sähköisenä.

Paperinen The Economist toimitetaan Suomeen postin kautta. Jakelu toimii hyvin, ja lehti ilmestyy yleensä viikoittain melko säännöllisesti. Mikäli kaipaat lehden sisällöt heti tuoreeltaan, digitaalinen lukuoikeus varmistaa, että pääset uutisten ja analyysien pariin viiveettä – uudet numerot julkaistaan verkossa jo torstai-iltaisin Britannian ajassa.

The Economistin tilaus on erinomainen lahjaidea esimerkiksi valmistuvalle opiskelijalle, maailmanmenosta kiinnostuneelle ystävälle tai yhteistyökumppanille. Monet palvelut, kuten TilaaLehti.fi, tarjoavat mahdollisuuden tilata lehden myös lahjaksi toisen henkilön osoitteeseen. Lahjatilauksella välität saajalle ajankohtaista tietoa ja ajateltavaa pitkäksi aikaa – se on aineeton, arvokas lahja joka muistuttaa antajastaan joka viikko uudelleen.

Tilaaminen käy helposti verkossa. Valitse haluamasi tilausjakso, täytä tilaustiedot, ja voit maksaa turvallisesti yleisimmillä maksutavoilla. Sen jälkeen voit jäädä odottamaan ensimmäistä The Economist -numeroasi saapuvaksi. Muistathan hyödyntää mahdolliset tarjoukset – usein uudet tilaajat saavat lehden kampanjahintaan tai kaupan päälle jotakin ekstraa (kuten lisäkuukausia tai lahjan). Ajankohtaiset tarjoukset näet tilaussivustolta.

The Economistin tilaaminen Suomeen on vaivatonta ja investointi omaan sivistykseesi. Oli valintasi painettu lehti perinteikkäänä lukukokemuksena tai kätevä digitaalinen tilaus (tai molemmat), voit luottaa saavasi ajantasaiset analyysit maailman tapahtumista luotettavasti kotiisi. Liity niiden suomalaisten lukijoiden joukkoon, jotka jo nauttivat The Economistin tarjoamasta tiedosta ja näkemyksestä viikko toisensa jälkeen.

Miksi The Economist on erinomainen valinta älykkäälle lukijalle?

The Economist on viikottainen tietopaketti ja inspiraation lähde jokaiselle uteliaalle mielelle. Tässä vielä keskeiset syyt, miksi The Economist on loistava valinta juuri sinulle:

• Maailmanlaajuinen näkökulma – The Economist kattaa koko maailman tapahtumat. Saat yhdestä ja samasta lehdestä uutiset ja analyysit kaikilta mantereilta – näin ymmärrät laajasti, mitä globaalisti on meneillään. Lehti yhdistää politiikan, talouden, teknologian ja kulttuurin näkökulmat toisiinsa, joten et jää yhteen näkökulmaan vangiksi, vaan hahmotat "ison kuvan" paremmin.
• Syvälliset analyysit – Moni uutislähde kertoo mitä tapahtuu, mutta The Economist keskittyy myös siihen miksi asiat tapahtuvat ja mitä niistä seuraa. Lehti tarjoaa taustoitusta ja kontekstia, joka auttaa sinua muodostamaan oman mielipiteesi faktojen pohjalta. Lukijana opit joka numerosta jotain uutta – saat nippelitiedon sijaan kestävää ymmärrystä.
• Luotettavuus ja laatu – The Economist on riippumaton ja arvostettu julkaisu, joka on ansainnut lukijoidensa luottamuksen pitkällä historialla. Sen journalismi on huolellisesti tarkistettua ja punnittua. Kun luet The Economistia, voit luottaa siihen että tiedot pitävät paikkansa ja näkökulmat ovat harkittuja – tämä on tärkeää aikana, jolloin huhut ja virheelliset tiedot leviävät helposti.
• Ajatuksia herättävä sisältö – The Economist haastaa lukijansa pohtimaan. Artikkelit on kirjoitettu terävästi ja ne sisältävät usein oivaltavia huomioita. Lehti ei aliarvioi lukijaansa, vaan tarjoaa kunnianhimoista sisältöä, joka kehittää ymmärrystäsi. Tämä on erinomainen tapa ylläpitää omaa yleissivistystä ja seurata maailman kehitystä älyllisesti stimuloivalla tavalla.
• Hyötyä niin työssä kuin vapaa-ajalla – Olitpa liike-elämässä, julkishallinnossa tai vaikkapa akateemisella uralla, The Economist pitää sinut askeleen edellä. Ymmärrät paremmin talouden suhdanteita, poliittisia päätöksiä ja teknologian trendejä, mikä auttaa sinua tekemään informoituja päätöksiä myös omassa työssäsi. Vapaa-ajalla lehden parissa voit puolestaan syventyä aiheisiin, joista riittää keskusteltavaa ja pohdittavaa – The Economistin lukijana olet aina ajan tasalla keskusteluissa.
• Kielitaidon ylläpito – Bonusetuna suomalaisille englanninkielisen The Economistin lukeminen kehittää kielitaitoasi. Kansainväliset käsitteet ja termit tulevat tutuiksi ja luet sujuvasti vaativampaakin tekstiä. Samalla pysyt kiinni globaalissa keskustelussa, joka usein käydään englanniksi.

The Economistin tilaus on ennen kaikkea sijoitus itseesi. Se on valinta ihmiselle, joka arvostaa tietoa ja haluaa ymmärtää muuttuvaa maailmaa syvällisesti. Tämä lehti tarjoaa sinulle joka viikko tuoreen annoksen tietoa, näkemystä ja inspiraatiota. Tilaa The Economist nyt ja liity miljoonien tyytyväisten lukijoiden joukkoon, jotka luottavat tähän lehteen ensisijaisena tiedonlähteenään.

Huomaat pian, miksi The Economistia pidetään "älykkään lukijan" lehtenä – se on kumppanisi globaalissa maailmassa suunnistamiseen. Tilaa heti ja anna itsellesi (tai läheisellesi) lahja, joka kestää koko vuoden: maailman parhaimpiin kuuluvaa journalismia, suoraan kotiin kannettuna.

The Economist on lehti, joka tekee sinusta paremmin informoidun maailmankansalaisen. Seuraava numero odottaa jo – liity lukijaksi ja koe, miten viikon tärkeimmät uutiset ja oivallukset avautuvat uudessa valossa tämän ainutlaatuisen julkaisun sivuilla!