Nature

Nature – Vertaisarvioituja tutkimuksia kaikilta tieteen ja teknologian aloilta

Nature on yksi maailman arvostetuimmista tieteellisistä julkaisuista – lehti, joka esittelee läpimurtoja fysiikasta biotieteisiin ja teknologiasta ilmastotutkimukseen. Se on ilmestynyt vuodesta 1869 ja kuuluu edelleen maailman siteeratuimpiin tiedelehtiin.

Naturen vaikuttavuuskerroin on noin 42,4, mikä tekee siitä poikkeuksellisen merkittävän akateemisen julkaisun. Lehdellä on noin 3 miljoonaa verkkolukijaa kuukausittain ja sen viikoittainen levikki on noin 53 000 kappaletta. Jokaisella numerolla on keskimäärin jopa kahdeksan lukijaa.

Lehden alkuosassa julkaistaan uutisia, ajankohtaisia tiederahoituksiin ja tieteeseen liittyviä ilmiöitä, sekä laajoja katsauksia ja esseitä, jotka ovat suunnattu myös koulutetulle yleisölle. Loppuosa muodostuu vertaisarvioiduista tutkimusartikkeleista ja kirjelmistä, joiden tiivistelmät ovat painetussa lehdessä ja täydelliset aineistot Naturen verkkosivuilla.

Nature tunnetaan poikkitieteisyydestään ja erittäin korkeista tutkimusstandardeistaan. Sen sivuilla julkaistut tutkimukset ovat olleet mukana monien merkittävien tieteellisten edistysaskelten taustalla.

Mitä Nature tarjoaa?

Nature tarjoaa ainutlaatuisen yhdistelmän ajankohtaista tiedejournalismia, korkeatasoista vertaisarvioitua tutkimusta ja globaalin tiedeyhteisön näkökulmia. Lehti on suunnattu ennen kaikkea tutkijoille ja asiantuntijoille, mutta sen uutis- ja katsausosioita seuraa myös laaja koulutettu yleisö.

1. Pysy ajan tasalla tieteellisistä läpimurroista ja löydöistä. Nature julkaisee viikoittain alkuperäisiä tutkimuksia kaikilta tieteenaloilta biologiasta ja lääketieteestä aina fysiikkaan, tekoälyyn ja ilmastotutkimukseen. Monet tieteen merkittävimmistä löydöistä ovat ilmestyneet ensimmäisenä juuri Naturessa.
2. Laadukasta ja riippumatonta tiedejournalismia. Lehden alkuosa sisältää uutisia, analyyseja ja katsauksia, jotka taustoittavat tutkimuskentän ilmiöitä ja rahoituspolitiikkaa. Ne ovat helposti lähestyttäviä myös muille kuin kyseisen alan tutkijoille.
3. Vertaisarvioitua tutkimusta korkeimmalla standardilla. Nature on yksi maailman tiukimmista julkaisualustoista. Vertaisarviointiprosessi on perusteellinen, ja hyväksymisprosentti erittäin matala. Lukija saa näin käsiinsä tutkimuksia, jotka edustavat oman alansa huippua.
4. Poikkitieteellistä sisältöä. Harva tiedejulkaisu kokoaa saman katon alle näin laajan kirjon tieteenaloja. Siksi Nature sopii hyvin myös tutkijoille, jotka haluavat seurata oman alansa ulkopuolisia kehityssuuntia.
5. Luotettavaa tietoa päätöksenteon ja tutkimustyön tueksi. Naturea seuraavat niin yliopistot, tutkimusryhmät, päätöksentekijät kuin yrityksetkin. Artikkeleita käytetään laajasti opetuksessa, kirjallisuuskatsauksissa ja tieteellisessä taustatyössä.
6. Tilaajana saat sekä ajankohtaiset uutiset että syventävän tutkimussisällön. Painettu lehti tarjoaa tiivistelmät ja analyysit, kun taas täydelliset tutkimusmateriaalit ja lisäaineistot ovat saatavilla verkossa. Tilaaja saa näin koko paketin:  helppolukuisen yleisjournalismin ja syvemmälle menevän tutkimusdatan.
7. Arvostetuin tiedejulkaisu. Naturen vaikuttavuuskerroin on maailman korkeimpia, ja sitä siteerataan laajemmin kuin lähes mitään muuta tiedejulkaisua. Sen seuraaminen kertoo, että arvostat faktoja ja laadukasta tiedettä.

Tiedelehtien historiaa Britanniassa

Tieteessä ja matematiikassa 1800-luvulla tapahtunut valtava edistys oli julkaistu enimmäkseen saksaksi ja ranskaksi, mutta vain jonkin verran englanniksi. Britanniassa tapahtui isoja teknologisia ja teollisia muutoksia erityisesti 1800-luvun loppupuolella.

Tuohon aikaan brittiläisen tieteen tärkeimpiä julkaisufoorumeita oli Royal Society ja sen Philosophical Transactions -lehti. Sen julkaisuissa ilmestyi töitä mm. Isaac Newtonilta, Michael Faradaylta ja Charles Darwinin aikalaistiedemiehiltä. 1850-luvun jälkeen tieteellisten aikakauslehtien määrä tuplaantui kymmenessä vuodessa. Suosittujen tiedejulkaisujen päätoimittajien mukaan lehdet suunniteltiin palvelemaan tiedettä yhdistämällä kansa tiedemaailman kanssa.

Vuonna 1869 ensimmäistä kertaa julkaistu Nature ei ollut ensimmäinen laatuaan Britanniassa. Yksi sen edeltäjistä oli vuonna 1859 perustettu Recreative Science, joka aloitti historialehtenä ja kehittyi vuosien saatossa enemmän havainnoivan tieteen ja teknisten aiheiden suuntaan. Julkaisun nimi muuttui muotoon Intellectual Observer: A Review of Natural History, Microscopic Research, and Recreative Science ja myöhemmin muotoon Student and Intellectual Observer of Science, Literature, and Art.

Recreative Science oli pyrkinyt ottamaan mukaan enemmän elotonta luontoa tutkivia tieteitä, kuten astronomiaa ja arkeologiaa, kun Intellectual Observer laajentui käsittelemään kirjallisuutta ja taiteita. Recreative Sciencen kaltainen julkaisu oli myös vuonna 1862 perustettu Popular Science Review, joka kattoi useita tieteenaloja luomalla lehteen alaosioita sekä sisällyttämällä siihen kirja-arvosteluja ja uusien tieteellisten töiden ja julkaisujen kommentaareja.

Kaksi muuta merkittävää julkaisua ennen Naturea olivat vuonna 1864 perustetut Quarterly Journal of Science, Scientific Opinion ja The Reader, joka yhdisti tieteeseen kirjallisuutta ja taiteita tavoittaakseen tiedeyhteisön ulkopuolista yleisöä.

Kaikki nämä samankaltaiset julkaisut epäonnistuivat lopulta. Popular Science Review selviytyi pisimpään eli noin 20 vuotta perustamisestaan, aina vuoteen 1881 asti. The Readerin julkaiseminen lopetettiin vuonna 1867, Scientific Opinionin vuonna 1870, Recreative Sciencen vuonna 1871 ja Quarterly Journalin vuonna 1885.

The Readerin lopettamisen jälkeen sen entinen toimittaja Norman Lockyer päätti perustaa uuden tiedelehden nimellä Nature. Aluksi Alexander Macmillanin omistama ja julkaisema lehti pyrki "tarjoamaan sivistyneille lukijoilleen helposti lähestyttävän foorumin, josta he voivat lukea tieteellisen tiedon edistysaskelista."

Janet Brownin mukaan Nature syntyi ja kasvoi palvelemaan poleemista tarkoitusta enemmän kuin mikään muu sen aikainen tiedeaikakauslehti. Monet ensimmäisistä numeroista koostuivat X Clubin jäsenten kirjoittamista artikkeleista. X Club oli ryhmä tiedemiehiä, joilla nähtiin olevan liberaaleja, edistyksellisiä ja jossain määrin kiistanalaisia näkemyksiä sen ajan tiedekeskusteluun.

Thomas Henry Huxleyn perustamaan ryhmään kuului useita tärkeitä tutkijoita, kuten Joseph Dalton Hooker, Herbert Spencer, John Tyndall sekä useita muita tiedemiehiä ja matemaatikkoja, jotka tukivat 1800-luvun konservatiivipiireissä vielä runsaasti kritisoitua Darwinin evoluutioteoriaa. Ehkä juuri tieteellinen liberaalius teki Naturesta sen edeltäjiä pitkäikäisemmän.

Naturen päätoimittajina ovat toimineet Lockyer (1869-), Sir Richard Gregory (1919-), A. J. V. Gale (1945-), L. J. F. Brimble (1958-), John Maddox (1965-, 1980-), David Davies (1973-), Philip Campbell (1995–2018) sekä nykyinen päätoimittaja Magdalena Skipper, joka on toiminut tehtävässä vuodesta 2018 lähtien.

Naturella on useita toimistoja ympäri maailmaa: Washingtonissa, New Yorkissa, Tokiossa, Münchenissä, Pariisissa, San Franciscossa, Bostonissa ja Hong Kongissa. 1980-luvulta lähtien lehti on laajentunut yli 10 uudella julkaisulla, joita ovat muun muassa Nature Research Journals, Stockton Press Specialist Journals ja Macmillan Reference.

Lehden verkkosivut avattiin vuonna 1996 ja siellä on luettavissa joitakin painetussa lehdessä julkaistuja artikkeleja ja tutkimuksia ilmaiseksi. Muut julkaisut vaativat maksullisen jäsenyyden sivustolle.