Nature on britannialainen poikkitieteellinen tiedejulkaisu, jota on julkaistu vuodesta 1869 lähtien. Se oli maailman siteeratuin tiedejulkaisu Science Editionin vuonna 2010 julkaiseman listauksen mukaan. Lehden vaikuttavuuskerroin on noin 42,4 ja sitä pidetään yhtenä harvoista jäljellä olevista akateemisista julkaisuista, joka julkaisee alkuperäisiä tutkimuksia useilta tieteen aloilta. Naturella on noin 3 miljoonaa lukijaa verkossa kuukausittain. Sen viikoittainen levikki on noin 53 000 ja jokaisen lehden lukee jopa kahdeksan henkilöä.
Lehden ensisijaista kohderyhmää ovat tutkijat, mutta artikkelien yhteenvedot ja saatteet on tarkoitettu tekemään suurin osa artikkeleista myös muiden tieteenalojen tutkijoita ja koulutettua yleisöä kiinnostaviksi. Lehden alkupuolella ovat pääkirjoitukset, uutiset ja yleisesti kiinnostavat artikkelit mukaan lukien ajankohtaiset asiat, tiederahoitukset, liiketoiminta, tiede-etiikka ja tieteelliset läpimurrot. Lehdestä löytyy myös omat osiot kirjallisuudelle ja taiteelle. Loppuosa julkaisusta koostuu pääosin tutkimusjulkaisuista (artikkeleja ja kirjelmiä), jotka ovat usein hyvin komplekseja ja teknisiä. Koska julkaisujen pituus on tarkasti rajattu, painettu teksti sisältää usein vain tutkimuksen yhteenvedon ja tarkemmat yksityiskohdat löytyvät Naturen verkkosivuilta.
Naturessa on julkaistu useiden alojen alkuperäisiä ja merkittäviä tutkimuksia. Julkaisu on kansainvälisesti arvostettu ja se noudattaa korkeaita tutkimusstandardeja.
Tiedelehtien historiaa Britanniassa
1800-luvulla tapahtunut valtava edistys tieteessä ja matematiikassa oli tallennettu enimmäkseen saksaksi ja ranskaksi, mutta jonkin verran myös englanniksi. Britanniassa tapahtui isoja teknologisia ja teollisia muutoksia erityisesti 1800-luvun loppupuolella. Tuohon aikaan arvostetuimpia julkaisuja Britanniassa oli Royal Society, joka oli julkaissut muun muassa Isaac Newtonin, Michael Faradayn ja Charles Darwinin merkittäviä töitä. 1850-luvun jälkeen tieteellisten aikakauslehtien määrä tuplaantui kymmenessä vuodessa. Suosittujen tiedejulkaisujen päätoimittajien mukaan lehdet suunniteltiin palvelemaan tiedettä yhdistämällä kansa tiedemaailman kanssa.
Vuonna 1869 julkaistu Nature ei ollut ensimmäinen laatuaan Britanniassa. Yksi sen edeltäjistä oli vuonna 1859 perustettu Recreative Science, joka aloitti historialehtenä ja kehittyi vuosien saatossa enemmän havainnoivan tieteen ja teknisten aiheiden suuntaan. Julkaisun nimi muuttui muotoon Intellectual Observer: A Review of Natural History, Microscopic Research, and Recreative Science ja myöhemmin muotoon Student and Intellectual Observer of Science, Literature, and Art.
Recreative Science oli pyrkinyt ottamaan mukaan enemmän elotonta luontoa tutkivia tieteitä, kuten astronomiaa ja arkeologiaa, kun Intellectual Observer laajentui käsittelemään kirjallisuutta ja taiteita. Recreative Sciencen kaltainen julkaisu oli myös vuonna 1862 perustettu Popular Science Review, joka kattoi useita tieteenaloja luomalla lehteen alaosioita sekä sisällyttämällä siihen kirja-arvosteluja ja uusien tieteellisten töiden ja julkaisujen kommentaareja. Kaksi muuta merkittävää julkaisua ennen Naturea olivat vuonna 1864 perustetut Quarterly Journal of Science and Scientific Opinion ja The Reader, joka yhdisti tieteeseen kirjallisuutta ja taiteita tavoittaakseen tiedeyhteisön ulkopuolista yleisöä.
Kaikki nämä samankaltaiset julkaisut epäonnistuivat lopulta. Popular Science Review selviytyi pisimpään eli noin 20 vuotta perustamisestaan, aina vuoteen 1881 asti. The Readerin julkaiseminen lopetetttiin vuonna 1867, Scientific Opinionin vuonna 1870, Recreative Sciencen vuonna 1871 ja Quarterly Journalin vuonna 1885.
The Readerin lopettamisen jälkeen sen entinen toimittaja Norman Lockyer päätti perustaa uuden tiedelehden nimellä Nature. Aluksi Alexander Macmillanin omistama ja julkaisema lehti pyrki "tarjoamaan sivistyneille lukijoilleen helposti lähestyttävän foorumin, josta he voivat lukea tieteellisen tiedon edistysaskelista." Janet Brownin mukaan Nature syntyi ja kasvoi palvelemaan poleemista tarkoitusta enemmän kuin mikään muu sen aikainen tiedeaikakauslehti. Monet Nature-lehden ensimmäisistä painoksista koostui X Clubin jäsenten kirjoittamista artikkeleista. X Club oli ryhmä tiedemiehiä, joilla nähtiin olevan liberaaleja, edistyksellisiä ja jossain määrin kiistanalaisia näkemyksiä sen ajan tiedekeskusteluun. Thomas Henry Huxleyn perustamaan ryhmään kuului useita tärkeitä tutkijoita, kuten Joseph Dalton Hooker, Herbert Spencer, John Tyndall sekä useita muita tiedemiehiä ja matemaatikkoja, jotka tukivat 1800-luvun konservatiivipiireissä vielä runsaasti kritisoitua Darwinin evoluutioteoriaa. Ehkä juuri tieteellinen liberaalius teki Naturesta sen edeltäjiä pitkäikäisemmän.
Naturen päätoimittajina ovat toimineet Lockyer (1869-), Sir Richard Gregory (1919-), A. J. V. Gale (1945-), L. J. F. Brimble (1958-), John Maddox (1965-, 1980-), David Davies (1973-) sekä nykyinen päätoimittaja Philip Campbell, joka on toiminut tehtävässä vuodesta 1995 lähtien.
Naturella on useita toimistoja ympäri maailmaa: Washigtonissa, New Yorkissa, Tokiossa, Münchenissä, Pariisissa, San Franciscossa, Bostonissa ja Honk Kongissa. 1980-luvulta lähtien lehti on laajentunut yli 10 uudella julkaisulla, joita ovat muun muassa Nature Research Journals, Stockton Press Specialist Journals and Macmillan Reference. Lehden verkkosivut avattiin vuonna 1996 ja siellä on luettavissa joitakin painetussa lehdessä julkaistuja artikkeleja ja tutkimuksia ilmaiseksi. Muut julkaisut vaativat maksullisen jäsenyyden sivustolle.
Katso myös:
