Topolino (Mikki Hiiren nimi italiaksi) on italialainen digest-kokoinen sarjakuvalehti, joka sisältää Disney-sarjakuvia. Lehdellä on pitkä historia, sillä se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1932. Lehteä julkaisee nykyään Panini Comics.
Miksi Topolino-lehti?
- Heille, jotka rakastavat Mikkiä ja sarjakuvaa
- Heille, jotka oppivat lukemaan Mikin avulla
- Heille, jotka kasvoivat sarjakuvia lukien
- Heille, jotka eivät saa unen päästä kiinni ilman yhtä Topolino-sarjaa
- Heille, jotka tuntevat elävänsä Mikki Hiiren maailmassa
- Heille, jotka haluavat sarjakuvan olevan kokovärinen
- Heille, jotka ostaisivat kaikki maailman sarjakuvat jos he olisivat rikkaita kuin Roope
- Heille, jotka haluavat uppotua Roope-sedän historiaan
- Heille, jotka tykkäävät lukea sarjakuvia vessassa
- Heille, jotka odottavat joka viikko uutta numeroa
- Heille, joille sarjakuvat ovat taidetta
Lehden historiaa
Vuonna 1932 toimittaja Mario Nerbini päätti perustaa uuden Mikki Hiiri -tarinoita sisältävän sanomalehden lapsille. Topolinon ensimmäinen numero julkaistiin 31. joulukuuta, 1932. Se sisälsi Giove Toppin piirtämän ensimmäisen italialaisen Mikki-tarinan, jossa Mikki joutui norsun jahtaamaksi. Nerbini ei ollut kuitenkaan ostanut Disneyltä oikeuksia, joten sarjakuva ilmestyi jonkin aikaa nimellä Topo Lino.
Topolino oli alunperin kahdeksansivuinen ja se sisälsi myös muita kuin Disney-tarinoita, kuten Tim Tylerin Cino e Franco. Vuonna 1935 Mondadori osti julkaisun ja vuonna 1937 sen oma lastenlehti I tre porcellini sulautettiin Topolinoon. Samalla lehden sivumäärä nousi kahdeksasta 16:een ja siinä alettiin julkaisemaan myös muita italialaisia sarjoja, kuten Saturno contro la Terra.
Muiden amerikkalaisten sarjakuvien paitsi Disney-sarjojen julkaiseminen kiellettiin Italiassa vuonna 1938. Tämä johtui siitä, että Benito Mussolinin lapset pitivät Mikki Hiirestä. Topolinossa julkaistiinkin Mikki-sarjoja aina helmikuuhun 1942 asti, jolloin sen korvasi Tuffolino, hyvin Mikki Hiiren kaltainen ihmishahmo. Myös sen tarinat ja hänen ystävänsä muistuttivat monella tavoin Mikki Hiirestä tuttuja elementtejä. Julkaisu jouduttiin lopettamaan kokonaan joulukuussa 1943.
Joulukuussa 1945 Mondadori jatkoi Topolinon julkaisemista. Fasismin kaaduttua Italiassa se sai jälleen julkaista alkuperäisiä Mikki-tarinoita. Lehdessä alettiin julkaisemaan myös Carl Barksin Ankka-tarinoita. Vuonna 1949 julkaisun johtaja Mario Gentilini päätti muuttaa sanomalehden taskukokoiseksi sarjakuvalehdeksi, joka sisälsi vain Disney-tarinoita. Sarjakuvalehden ensimmäinen numero ilmestyi huhtikuussa 1949.
Uudessa sarjakuvalehdessä oli 100 sivua ja yksi numero maksoi 60 liiraa. Se sisälsi myös ensimmäisen osan yhdestä Barksin pitkistä tarinoista, Mickey Mouse and the man of Tomorrow. Topolino alkoi ilmestymään kuukausittain.
Toinen italialainen Topolinossa julkaistu sarja oli L'inferno di Topolino, satiirinen mukaelma Danten Infernosta. Enimmäkseen siinä julkaistiin kuitenkin Barksin, Floyd Gottfredsonin, Paul Murryn ja muiden piirtäjien amerikkalaisia sarjoja.
Vuonna 1952 lehti alkoi ilmestymään joka toinen viikko ja italialaisten sarjojen määrä lisääntyi. Ne oli kirjoittanut enimmäkseen Guido Martina, joka kirjoitti paljon parodioita. Niitä olivat esimerkiksi parodiat Don Quijotesta, Monte-Criston kreivistä ja Kolmesta muskettisoturista. Näitä tarinoita piirsivät taitavat artistit, mukaan lukien Pier Lorenzo De Vita ja Luciano Bottaro. Parodioista tuli hyvin suosittuja, joten monet muutkin piirtäjät alkoivat kirjoittamaan niitä.
Romano Scarpa kirjoitti ja piirsi lukuisia mestariteoksia lehteen sekä loi useita uusia hahmoja. Toinen merkittävä henkilö oli Rodolfo Cimino, joka oli alunperin Scarpan tussaaja, mutta kehittyi vuosien varrella taitavaksi käsikirjoittajaksi. Hän kirjoitti muun muassa monia Roope-sedän aarrejahteja. Myöhemmin suosittuja tarinoita kirjoittivat ja piirsivät muun muassa Giorgio Pezzin, Massimo De Vita ja Casty.
Vuodesta 1960 lähtien Topolino alkoi ilmestymään viikoittain keskiviikkoisin suomalaisen Aku Ankan tapaan.
Topolinon päätoimittajat
- Mario Gentilini (1949-1980)
- Gaudenzio Capelli (1980-1994)
- Paolo Cavaglione (1994-1999)
- Gianni Bono (1999-2000)
- Claretta Muci (2000-2007)
- Valentina De Poli (2007-)
Tuotekuvauksen lähteenä käytetty englanninkielistä ja italiankielistä Wikipediaa.
