Korkeajännitys

Korkeajännitys-lehti iskee kuin miljoona volttia

Korkeajännitys (engl. Commando) eli Korkkari on Story House Egmontin kustantama, sota-aiheinen sarjakuvalehti. Se alkoi ilmestymään Suomessa jo vuonna 1953 nimellä Korkeajännityssarja, ja se sisälsi aluksi salapoliisi-, agentti-, lännen-, tieteis- ja seikkailusarjoja. 1960-luvun alussa lehti alkoi julkaisemaan vain sotaa käsitteleviä sarjakuvia, joiden aiheena oli yleensä toinen maailmansota brittiläisestä ja fiktiivisestä näkökulmasta. Suomessa Korkkareiden kulta-aikaa oli 1970-luku.

Korkeajännityksen kustantaja on vaihtunut useaan otteeseen. Sen kustantajina ovat toimineet Pecos Bill Oy (1954-1968), Sarjakustannus Oy (1969-1971), UK-lehdet (1971-1976), Williams/semic (1976-1998) ja vuodesta 1998 Story House Egmont (ent. Egmont Kustannus). Lehden päätoimittaja on Asko Alanen.

Alun perin sarjakuvan piirtäjien ja kirjoittajien nimiä ei ilmoitettu, mutta vuoden 2010 linjamuutoksen jälkeen nimet on ilmoitettu kertomusten kansisivulla. Sarjojen käsikirjoitukset tehdään Iso-Britanniassa ja piirtäjät tulevat enimmäkseen Britanniasta, Espanjasta ja Argentiinasta. Tunnettu sarjakuvataiteilija Hugo Pratt on myös piirtänyt Korkkareita. Ison osan Commando-lehden kansista on piirtänyt Ian Kennedy.

1970- ja 1980-luvuilla varsinaisen lehden rinnalla julkaistiin myös muita sarjakuvalehtiä, joiden nimessä oli sana "korkeajännitys".

Mitä Korkeajännitys-lehti tarjoaa?

Korkeajännitys tarjoaa intensiivistä, toiminnantäyteistä luettavaa kaikille, jotka nauttivat sotahistoriasta, klassisista sankaritarinoista ja perinteisestä sarjakuvakerronnasta. Jokaisessa numerossa on neljä rautaista toimintaseikkailua toisen maailmansodan rintamilta, usein brittisotilaiden näkökulmasta. Tarinoissa nähdään myös amerikkalaisia, saksalaisia, italialaisia ja toisinaan suomalaisia hahmoja.

Nykyään lehdet julkaistaan neljän tarina paksuina, 260-sivuisina pokkareina, joissa jokainen tarina tarjoaa täyden annoksen mustavalkoista jännitystä, toimintaa, sotataktiikkaa ja jopa ripauksen huumoria. Tarinat ovat itsenäisiä kokonaisuuksia, joten lukijan ei tarvitse tuntea aiempia numeroita nauttiakseen mukaansatempaavasta sotaviihteestä.

Tyypillisesti Korkeajännitys yhdistelee:

• Realistista kalustokuvausta, jossa tankit, panssarivaunut, lentokoneet, aseet ja taistelukohtaukset ovat tarkasti jäljennettyjä, realistisia ja uskottavia (joskin myös yliluonnollisia tapahtumia esiintyy).
• Karikatyyrimäisiä persoonia, joiden kansallisuuksilla on tunnistettavia piirteitä: esimerkiksi jenkit ovat rentoja rehentelijöitä, jotka tappavat natseja purkkaa jauhaen, saksalaiset natseja ja venäläiset kommunisteja. Italialaisille tärkeintä on ruoka ja japanilaisille oma kunnia.
• Selkeä jako hyvien ja pahojen välillä, jossa liittoutuneet ovat aina hyviksiä, ja saksalaiset, japanilaiset ja venäläiset aina pahoja. Naiset ovat tarinoissa harvinaisia ja jäävät useimmiten sivurooleihin.
• Yhden sankarin tarinoita, joissa jokaisessa tarinassa seurataan yhtä päähenkilöä, joka kohtaa vaikeuksia, tekee uhrauksia ja usein selviytyy voittajana – joskus suurin menetyksin.
• Omintakeista huumoria. Korkkari ei ota itseään aina liian vakavasti, vaan monet tarinat on kirjoitettu usein pilke silmäkulmassa.

Korkeajännitys on monien suomalaisten mielestä yksi sarjakuvamaailman legendoista. Sen kansikuvia on suunnitellut kymmeniä eri taiteilijoita, joista ehkä legendaarisin on skotlantilainen Gordon Livingstone, joka kuvitti lehteä jo 1960–70-luvuille. Myös espanjalainet Jose Maria Jorge ja Víctor de la Fuente, sekä italialainen Hugo Pratt, ovat luoneet yhden jos toisenkin Korkkari-kannen. Yleisin kansitaiteilija on kuitenkin britti Ian Kennedy, joka on kuvittanut myös itse sarjakuvia.

Lehden sivuilla vilahtaa myös muita tuttuja nimiä: viime vuosikymmeninä muun muassa suomalainen Samuli "Samson" Lintula on piirränyt Suomi-Korkkarien tarinoita.

Lehti tunnetaan myös omaleimaisesta "korkkarisaksasta", jossa saksankielisiä sotahuudahduksia, kuten "Achtung!", "Schnell!" ja "Gott im Himmel!" jätetään lukijan tulkittavaksi osana sarjan dialogia.

Korkeajännitys-lehti sopii niin vanhoille Korkkari-faneille kuin uusillekin lukijoille, jotka ovat kiinnostuneet sotahistoriasta ja toisen maailmansodan tapahtumista, perinteisistä hyvä-paha-akselilla kulkevista tarinoista sekä klassisista mustavalkosarjakuvista.

Kulttuurihistoriallinen merkitys ja keräilyarvo

Korkeajännitys on osa suomalaista sarjakuvahistoriaa ja kulttuuriperintöä, joka herättää voimakasta nostalgiaa. Yhtäjaksoisesti 1950-luvulta lähtien ilmestynyt lehti yhdistyy monen lapsuus- ja nuoruusmuistoihin, joissa uusi numero odotti lehtikioskilla tai putosi postiluukusta viikon kohokohtana.

Esimerkiksi tamperelainen Moog Konttinen on kuvannut Korkkarien käännös- ja käsikirjoitustyötä "unelmien täyttymykseksi". Lehdessä käytetyistä sanonnoista on julkaistu vuonna 2007  Achtung! – Korkkarisaksan sanakirja -niminen erikoisnumero.

Lehden kulttimaine on jatkunut vuosikymmenten yli – nykyäänkin Korkeajännitys ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa, ja sen lukijakunta kattaa niin pitkän linjan fanit kuin uudetkin harrastajat. Lehti on säilyttänyt uskollisesti alkuperäisen muotonsa: mustavalkoinen taide, yksittäiset tarinat ja historiallinen realismi houkuttelevat edelleen sodan ja seikkailun ystäviä.

Lehden tarinat peilaavat sota-ajan tuntemuksia ja auttavat ymmärtämään historiallisia tapahtumia. Esimerkiksi viime vuosina on ilmestynyt myös suomalaiseen sotahistoriaan, kuten Suomen sisällissotaan (vapaussota) sekä talvi- ja jatkosotaan sijoittuvia erikoisnumeroita.

Korkeajännitys on myös haluttu keräilykohde. Vanhat, hyväkuntoiset numerot – erityisesti 1950- ja 1960-lukujen alkuperäisjulkaisut – voivat olla keräilijöille todellisia aarteita. Harvinaisimmat vuosikerrat maksavat antikvariaateissa ja niistä voidaan maksaa verkkohuutokaupoissa jopa satoja euroja. Erityisen arvokkaita ovat tietyt kansitaiteilijoiden varhaistyöt sekä suomenkieliset painokset, joita ei enää ole saatavilla muuta kuin yksityisiltä keräilijöiltä.

Sarjakuvan pitkä julkaisuhistoria tekee siitä myös ainutlaatuisen aikamatkan suomalaiseen lukukulttuuriin ja visuaaliseen kerrontaan. Monille lukijoille Korkeajännitys ei ole vain sarjakuva, vaan osa henkilökohtaista historiaa – lehti, jota on luettu isän, vaarin tai veljen kanssa. Tämä tekee siitä kulttuuriesineen, jolla on tunne- ja muistoarvoa.

Korkeajännityksen tilaaminen kotiin

Korkeajännityksen tilaaminen kotiin onnistuu helposti TilaaLehti.fi-sivustolta. Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa, ja voit valita joko 6 kk (sis. 4 numeroa) tai 12 kk tilauksen (sis. 8 numeroa) tilausjakson. Valittavissa on sekä määräaikaisia että jatkuvia kestotilauksia, jotka varmistavat, että yksikään jännittävä numero ei jää välistä.

Tilaus alkaa yleensä seuraavasta ilmestyvästä numerosta, joten saat jokaisen uuden numeron postiluukkuusi heti ilmestymispäivänä. Lehti kuljetetaan jo ilmestymispäivänä suoraan postilaatikkoosi ilman toimituskuluja, joten sinun ei tarvitse etsiä uutta numeroa lehtipisteistä. Lisäksi, Korkeajännityksen tilaus on aina edullisempi vaihtoehto kuin irtonumeroiden ostaminen.

Voit antaa Korkeajännitys-lehden tilauksen sodista, sotahistoriasta tai seikkailusarjakuvista kiinnostuneelle ystävälle tai perheenjäsenelle lahjaksi valitsemalla ensin tilausjakson pituuden ja lahjatilauksen. Täytä tämän jälkeen lehden saajan ja maksajan tiedot erikseen, ja viimeistele tilaus.

Neljä toiminnantäyteistä seikkailua sotarintamilta kahdeksan kertaa vuodessa tarjoaa viihdettä kuukausiksi!

Korkkari-lehden historiaa

1950-luvulla Korkeajännityksessä julkaistiin agentti-, tieteis- ja avaruusseikkailuja, joiden aineisto saatiin brittiläisistä Super Detective Library- ja Cowboy Picture Library -lehdistä. Lehden sankareihin lukeutuivat muun muassa Sherlock Holmes, Fu Manchu, mestarivaras Mustanaamio, Jet-Ace Logan ja Rick Random. 1960-luvulla lehdessä esiintyivät muun muassa Battler Britton ja Agentti 13.

TPL:n aineiston loputtua 1960-luvun puolivälissä, lehdessä alettiin julkaisemaan War Picture Libraryn ja Battle Picture Libraryn tarinoita, jolloin myös päähenkilöt muuttuivat sotasankareiksi.

1970-luvulla Korkeajännityksen sarjakuvat hankittiin Commando-lehdestä ja sen aihepiirit käsittelivät enimmäkseen Britannian maavoimien toimintaa Euroopassa. Muut aselajit ja sotanäyttämöt saivat oman lehtensä, ja niiden julkaiseminen jatkui aina 1990-luvun alkuun saakka.

Nykyisessä pokkarimuodossaan Korkeajännitys on ilmestynyt vuodesta 1996 alkaen. Jokaisessa lehdessä on neljä erillistä tarinaa ja noin 260-sivua luettavaa.

Korkkareita aiemmin leimannut brittiläinen näkökulma on hieman väistynyt, mutta sen tarinoissa kuvataan edelleen toista maailmansotaa länsiliittoutuneiden näkökulmasta. Yleensä sankarit ovat brittiläisiä, mutta myös saksalaisia, italialaisia ja jopa suomalaisia on esiintynyt lehdessä. Joskus aiheena ovat myös ensimmäinen maailmansota, Vietnamin sota, Korean sota ja Persianlahden sota. Lehdessä on julkaistu myös tulevaisuuteen sijoittuvia fiktiivisiä sarjoja.