The Observer

The Observer on arvostettu brittiläinen uutislehti, joka on perustettu vuonna 1791. Se on maailman vanhin sunnuntaisin ilmestyvä sanomalehti.

Sanomalehti käsittelee Britannian ja maailman uutisia, urheilua, kulttuuria, elinkeinoelämää, lifestyleä, muotia, ympäristöä, tekniikkaa, matkailua ja monia muita aiheita.

The Observer on tilattavissa Suomeen vuoden määräaikaisella tilausjaksolla, joka sisältää noin 52 numeroa.

Osastot: , Avainsanat tuotteelle , , ,

Kuvaus

The Observer lehden logo

The Observer on britannialainen, sunnuntaisin ilmestyvä sanomalehti. Päivittäin ilmestyvien sisarlehtiensä, The Guardianin ja The Guardian Weeklyn, tapaan sen poliittinen linja on usein sosiaaliliberaalinen tai sosiaalidemokraattinen. Vuodesta 1791 julkaistu The Observer on maailman vanhin sunnuntaisanomalehti.

The Observer -sanomalehden historiaa

The Observerin ensimmäisen numeron julkaisi W. S. Bourne 4. joulukuuta 1791. Bourne velkaantui julkaisun myötä ja yritti leikata kustannuksia myymällä lehti hallitukselle. Kun tämä ei onnistunut Bournen rikas liikemiesveli teki uuden tarjouksen, joka torjuttiin myös. Hallitus suostui kuitenkin tukemaan lehteä jos se saisi vaikuttaa sen toimitukselliseen sisältöön. Tuloksena se kritisoi voimakkaasti sen ajan radikaaleja, kuten Thomas Painea, Francis Burdettia ja Joseph Priestleytä.

1800-luku

Veljekset halusivat luopua toimituksellisesta määräysvallastaan ja nimittivät Lewis Doxatin lehden päätoimittajaksi vuonna 1807. Seitsemän vuotta myöhemmin lehti myytiin William Innell Clementille, joka omisti useita muitakin lehtiä. Lehti sai edelleen tukea valtiolta ja sen viikoittainen levikki oli noin 23 000 kappaletta. Noin 10 000 lehteä annettiin ilmaisina näytenumeroina lakimiehille, lääkäreille ja muille kylän herrasmiehille. Lehden asenne muuttui pian itsenäisemmäksi ja se alkoi kritisoimaan viranomaisten käsittelytapoja monissa asioissa.

Clement pysyi The Observerin omistajana kuolemaansa asti 1852. Näihin aikoihin lehti tuki suurta parlamenttiuudistusta, mutta vastusti sosiaalista uudistamista ajanutta chartist-johtoa. Doxat'n jäätyä eläkkeelle Clementin perikunta myi lehden Joseph Snowelle, joka alkoi myös toimittamaan lehteä. Snowen alaisuudessa lehti valitsi liberaalimman linjan kannattamalla pohjoista Yhdysvaltain sisällissodassa. Nämä johtivat lehden levikin rajuun laskuun.

Vuonna 1870 varakas liikemies Julius Beer osti lehden ja nimitti päätoimittajaksi Edwar Diceyn, jonka ponnistelut saivat lehden levikin elpymään. Beerin kuoleman jälkeen 1880 lehden omistus siirtyi hänen pojalleen Frederick Beerille, joka ei ollut kovin kiinnostunut lehden vetämisestä. Diceyn lähdön jälkeen päätoimittajana toimi ensin Henry Duff Traill ja pian hänen jälkeensä Frederick Beerin vaimo Rachel Beer, joka yhdisti lehden toimituksen omistamansa The Sunday Times -lehden toimituksen kanssa. Hän oli virassa 13 vuotta.

1900-luku

Frederickin kuoleman jälkeen lehden osti sanomalehtiporho Lordi Northcliffe, joka palkkasi päätoimittajaksi James Louis Garvinin. Garvin teki lehdestä poliittisen vaikutusvallan elimen nostaen sen levikin vuodessa 5 000:sta 40 000:ään. Northcliffen ja Garvinin väliset poliittiset erimielisyydet saivat Northcliffen myymään lehden vuonna 1911 William Waldorf Astorille, joka siirsi omistuksen Waldorf-pojalleen neljä vuotta myöhemmin.

Astorit jättivät lehden Garvinin hallintaan ja lehden levikki nousi ensimmäisen ja toisen maailmansodan välisenä aikana jo 200 000:een. Poliittisesti lehti oli konservatiivinen, mikä johti Garvinin ja Waldorfin liberaalimman pojan Davidin väliseen konfliktiin. Tämä johti Garvinin lähtöön 1942, jonka jälkeen lehti julistautui sitoutumattomaksi.

Lehden omistus siirtyi Waldorfin pojille vuonna 1948 ja David otti päätoimittajan tehtävät. Hän pysytteli tehtävässä 27 vuotta, minkä aikana lehti työllisti muun muassa George Orwellia, Paul Jenningsiä ja C. A. Lejeunea. The Observer oli ensimmäinen kansallinen lehti, joka vastusti Suezin kanavan valtausta, mikä johti monien lukijoiden menettämiseen. Astorit myivät kituvan lehden Yhdysvaltalaiselle öljyjätti Atlantic Richfieldille (nykyään ARCO), joka myi sen edelleen Lonrho plc:lle vuonna 1981. Vuodesta 1993 lähtien lehti on ollut osa Guarding Media Groupia.

The Observerin toimittaja Farzad Bazoft teloitettiin Irakissa vuonna 1990 vakoilusta syytettynä. Observer haastatteli 2003 hänet pidättänyttä ja kuulustellutta irakilaista everstiä, joka oli vakuuttunut, ettei Bazoft ollut vakooja.

2000-luku

The Observer perusti helmikuussa 2005 blogin ja siitä tuli ensimmäinen sisäisiä päätöksiään tarkoituksenmukaisesti dokumentoinut sanomalehti, ja ensimmäinen podcasteja julkaissut sanomalehti. Lehden vakiokolumnisteihin kuuluivat Andrew Rawnsley ja Nick Cohen.

Viikottaisen Observer Magazinen lisäksi lehti alkoi julkaisemaan ilmaisia kuukausilehtiä, joiden aiheita olivat urheilu, musiikki, naiset ja ruoka.

The Observerin sisältöä julkaistaan The Guardian Weeklyn kansainvälisille lukijoille tarkoitetussa painoksessa.

Vuodesta 2006 lähtien lehteä on julkaistu Berliner-formaatissa, joka hieman korkeampi ja leveämpi, kuin tabloidi.

Lehti voitti British Press Awardsien Vuoden kotimainen sanomalehti -palkinnon vuonna 2007.

Vuonna 2012 julkaistiin lehden iPad-versio.

Lähteet: Guardian.com ja Wikipedia.

Lisätiedot

Ilmestyy

Viikoittain, noin 52 numeroa vuodessa

Julkaisija

Guardian Media Group

Päätoimittaja

John Mulholland

Ensimmäinen numero

1791

Levikki

214 644 (March 2014)

Lukijaprofiili

54 % mieslukijoita, 46 % naislukijoita

Irtonumero

Ei irtonumeromyynnisä Suomessa

ISSN

0029-7712

Maa

Iso-Britannia

Kieli

englanti

TilaaLehti.fi logo
TilaaLehti.fi-sivusto tarjoaa parhaat lehtitarjoukset ja tilaajalahjat yli 600 kotimaiseen ja ulkomaiseen aikakaus- ja sanomalehteen sekä muihin julkaisuihin.
hello world!
linkedin facebook pinterest youtube rss twitter instagram facebook-blank rss-blank linkedin-blank pinterest youtube twitter instagram