Teknikens Värld on ruotsalainen autolehti, jota julkaisee Bonnier Tidskrifter. Se on "Ruotsin Tekniikan Maailma". Kaksi kertaa kuukaudessa ilmestyvän lehden pääsisältöä ovat autoihin liittyvät uutiset sekä uusien, eri hintaluokan, mallien testit. Teknikens Värld tuli tunetuksi ulkomailla, kun vuonna 1997 sen hirvenväistötestissä huomattiin Mercedeksen A-sarjan autojen taipumus kaatua jo pienillä nopeuksilla. Lehden päätoimittajana toimii Daniel Frodin (2015).
Lehteä on julkaistu vuodesta 1948 alkaen ja se käsitteli aina 1970-luvulle kaikenlaista tekniikkaa, ei pelkästään autoja.
Lehden mukana ilmestyy vuoden aikana useita liitteitä: Alla Bilar, Stora Begbilboken, Klassiska Bilar ja Alla Båtar.
Teknikens Värld on irtonumeromyynnissä lehtipisteissä kautta maan sekä tilattavissa Suomeen määräaikaistilauksena vuoden tilauksjaksolla.
Teknikens Värld -lehden historiaa
Teknikens Värld -lehdellä on historia, jolle vain muutama autolehti maailmassa vetää vertoja.
Lehden julkaiseminen alkoi vuonna 1948 yhteistyössä Flyg-lehden kanssa. Vuonna 1950 lehdet erosivat omiksi julkaisuksiin. Teknikens Värld keskittyi entistä enemmän autoihin, mutta siinä oli myös lentokoneita, raketteja ja muuta tekniikkaa käsitteleviä artikkeleja.
Teknikens Världin keskittyessä entistä enemmän autoihin lehti alkoi käsittelemään myös kilpa-autoilua, kuten Formula 1:stä. 1970-luvulla juttujen päätähtenä oli usein ruotsalainen kilpa-ajaja Ronnie Peterson, joka muistetaan epäonnisena kuljettajana.
Tuohon aikaan F1:stä ei näytetty televisiossa, vaan kilpailuista ja tuloksista luettiin aikakauslehdistä, kuten Teknikens Världistä. Lehti käsitteli Formula 1:tä aina 1980-luvulle asti, mutta aihe jäi pois kiinnnostuksen lopahdettua Ruotsissa Ronnie Petersonin draamaattisen kuoleman jälkeen vuonna 1978.
Vuonna 1987 autojen nopeusennätyksiä mitattiin kuudessa eri tilavuusluokassa. Niistä nopeimman saavutti lehden testauspäällikkö Björn Sundfeldt, joka ajoi Porsche 911 DP3 Zirkelbachilla yleisellä tiellä 315 km/h. Tulos ei kuitenkaan ollut virallinen. Toinen paljon esillä ollut moottoriurheilulaji oli drag racing, mutta myös tavallinen ruotsalainen kilpa-ajo oli isossa asemassa.
Vuonna 1996 Ruotsissa nousi isot otsikot, kun Teknikens Värld kuvasi tulevan Saab 9000:n varastorakennuksessa Arlandassa. Yhdysvaltalaisen omistajan toimitusjohtaja uhkasi oikeusjutulla ja PeO Kejllström joutui muutamaksi tunniksi tutkintavankeuteen. Koko juttu julkaistiin lehdessä ja Teknikens Värld vapautettiin kaikista syytteistä, joihin sisältyi teollisuusvakoilu.
Lokakuussa 1997 Teknikens Värld aiheutti kohua ympäri maailmaa, kun Mercedeksen A-sarjan mallit reputtivat lehden nyt maailmankuulut hirvitestit. Mercedes joutui rakentamaan pienimmät mallinsa uudelleen ja niissä otettiin käyttöön luistonesto. Nykyään luistonesto on vakiovarusteena lähes kaikissa uusissa autoissa.
Vuonna 2002 lanseerattiin Teknikens Värld -lehden verkkosivut, jotka toimivat edelleen samassa osoitteessa teknikensvarld.com.
Vuonna 2008 lehti laajensi television puolelle ja julkaisi kolme kautta tv-sarjaa Teknikens Värld – Allt Om Bilen.
Vuonna 2009 lehden verkkosivusto oli kasvanut Ruotsin suurimmaksi autouutissivustoksi. Se on tänä päivänä Ruotsin suurin autosivusto jopa 154 000 viikoittaisella kävijällään. Vuonna 2013 sivusto oli suurempi kuin kaikki kilpailijansa, mukaan lukien Aftonbladetin ja Expressenin autosivut.
Vuonna 2011 verkkosivusto uudistettiin palvelemaan paremmin älypuhelinten ja tablettien käyttäjiä. Sivustolta löytyy autouutisia, testejä, videoita, auton hankintavinkkejä, oppaita ja paljon muuta hyödyllistä tietoa. Lehti on myös Facebookissa, Twitterissä ja YouTubessa.
Tänä päivänä Teknikens Värld on entistä aktiivisempi autonäyttelyissä ja -huutokaupoissa, lukijamatkoilla ja monissa muissa. Lehti myös ilmestyy entistä useammin. Lehti julkaisee juttuja klassikkoautoista, kaikkien autojen vuosikirjoja, kuluttajaoppaita oman ja työsuhdeauton ostajille sekä eri automerkkien erityispainoksia, kuten Volvo, Saab ja Mercedes.
Lehden tekemiseen ovat osallistuneet useimmat tunnetut moottorijournalistit, kuten Christer Glenning, Marianne Sterner, Åke Borglund ja Dag E. Hogsten.
