Japanilaiset ristikot eli nonogrammit, jotka tunnetaan myös nimellä Hanjie, Paint by Numbers, Picross, Griddlers, Pic-a-Pix ja useilla muilla nimillä, ovat kuvallisia logiikkapulmia, joissa ruudukon solut väritetään tai jätetään tyhjiksi sivussa olevien numerovihjeiden perusteella, jolloin ruudukosta paljastuu pikselitaiteen kaltainen kuva tai siluetti.
Japanilaisissa ristikoissa numerot ovat diskreetti tomografia, joka kertoo, kuinka monta katkeamatonta riviä väritettäviä neliöitä on missä tahansa rivissä tai sarakkeessa. Esimerkiksi vihje "4 8 3" tarkoittaa, että kyseisellä rivillä tai sarakkeessa on neljän, kahdeksan ja kolmen täytetyn ruudun sarjoja tässä nimenomaisessa järjestyksessä, ja vähintään yksi tyhjä neliö peräkkäisten sarjojen välissä.
Nonogrammit ovat yleensä mustavalkoisia muodostaen binäärisen, mustavalkoisen kuvan, mutta myös värillisiä nonogrammeja on olemassa. Jos numerovihjeet ovat värillisiä, numeron väri osoittaa ruudun värin. Kahden erivärisen numeron välissä voi olla tyhjä tila tai ei. Esimerkiksi musta neljä ja punainen kaksi tarkoittaa neljää mustaa laatikkoa, yhtä tai useampaa tyhjää ruutua ja kahta punaista ruutua, tai se voi tarkoittaa neljää mustaa laatikkoa, joita seuraa kaksi punaista (ilman tyhjiä ruutuja). Nonogrammeilla ei ole kokorajoituksia, eivätkä välttämättä neliön muotoisia.
Japanilaisia ristikoita eli nonogrammeja kutsutaan myös monilla muilla nimillä, kuten Hanjie, Paint by Numbers, Griddlers, Pic-aPix, Picross, Picma, PrismaPixels, Pixel Puzzles, Crucipixel, Edel, FigurePic, HeroGlyphix, Illust-Logic, Kare Karala!, Logic Art, Logic Square, Logicolor, Logik-Puzzle, Logimage, Oekaki Logic, Oekaki Logic, Oekaki-Mate, Paint Logic, Picture Logic, Tsunamii, Paint by Sudoku ja binääri värityskirja.
Tähän nonogrammiin muodostuu ratkottuna Wikipedian W-logo. Kuva: Wikimedia Commons.
Japanilaisten ristikoiden historiaa
Vuonna 1987 japanilainen kuvankäsittelijä Non Ishida voitti Tokiossa kilpailun, jossa hän loi erilaisia ruudukkokuvioita pilvenpiirtäjään sytyttämällä ja sammuttamalla ikkunavaloja. Tästä hän sai idean pulmapeliin, joka perustuu tiettyjen ruutujen täyttämiseen ruudukossa.
Sattumalta ammattimainen pulmanrakoja Tetsuya Nishio oli kehittänyt samankaltaisen pulman, joka julkaistiin toisessa lehdessä.
Nonogrammit painetussa mediassa
Ensimmäiset "väritä numeroiden mukaan" -pulmat alkoivat ilmestyä japanilaisissa pulmalehdissä. Non Ishida julkaisi vuonna 1988 kolme kuvaruudukkopulmaa japanilaisissa lehdissä nimellä "Window Art Puzzles" .
Vuonna 1990 britti James Dalgety keksi Non Ishidan nimestä nimen nonogrammi, ja The Sunday Telegraph alkoi julkaista nonogrammeja viikoittain.
Sunday Telegraph julkaisi myöhemmin nonogrammeille omistetun pulmakirjan nimeltä "Book of Nonograms".
Vähitellen nonogrammeja alettiin julkaista ympäri maailmaa.
Sunday Telegraph järjesti vuonna 1998 kilpailun valitakseen pulmilleen uuden nimen. Lukijoiden valitsemaksi nimeksi tuli "griddlers".
Sudokut ja nonogrammit
Nonogrammit ovat sudokujen tapaan Japanista kotoisin olevia suosittuja aivopähkinöitä, jotka molemmat käyttävät ruudukkomuotoa. Sudokuissa ruudukko on jaettu 9x9-ruudukkoon, kun taas nonogrammeissa ruudukon koko voi vaihdella. Pelejä yhdistää looginen päättely.
Sudokussa numerot sijoitetaan ruudukkoon siten, että jokaisella rivillä, sarakkeella ja 3x3-ruudukossa esiintyy jokainen numeroista 1-9 kerran.
Nonogrammeissa sen sijaan annetaan vihjeitä riveittäin ja sarakkeittain, ja pelaajan tehtävä on värittää ruudukon ruutuja vihjeiden perusteella.
Nonogrammit Suomessa
Suomessa julkaistaan tiettävästi yhtä japanilaisia ristikoita julkaisevaa lehteä, joka on Iisakin Siluettiristikot.
Iisakin Siluettiristikot tarjoaa kuukausittain nokkeluutta ja loogista ajattelua kehittäviä japanilaisia ristikoita eli nonogrammeja, väritettäviä "siluetteja".
Samalla voidaan todeta, että esimerkiksi Suomen suosituimmat ristikkolehdet, Apu Ristikot ja Seura SuperRistikot, tarjoavat kuva- ja sanaristikoiden lisäksi laajan valikoiman erilaisia tehtäviä, kuten kryptoja, sudokuja, kakuroja, piilosanoja ja tavuristikoita, mutta toisinaan myös harvinaisempia nonogrammeja.
Japanilaisten ristikoiden ratkominen
Oheiselta videolta löydät aloittelijan ohjeet japanilaisten ristikoiden ratkomiseen englanniksi.
Lyhyesti, pelin tavoitteena on selvittää, mitkä ruuduista ovat valkoisia ja mitkä mustia.
Ylhäällä ja sivussa olevat numerot määrittävät, kuinka monta mustaa ruutua kyseisellä rivillä tai sarakkeessa on.
Jos vihjeeseen sisältyy enemmän kuin yksi numero, on niiden välissä oltava yksi valkoinen ruutu.
Miksi tilata japanilainen ristikkolehti?
Rakastatko arvoituksia ja pulmia? Oletko kokeillut sen jännityksen, kun kuva alkaa hahmottua ruudukkoon? Haluaisitko ratkoa japanilaisia nonogrammeja säännöllisesti, mutta et tiedä, miten päästä niihin käsiksi? Etsitkö lehteä, josta löytäisit nonogrammeja vaihtelevilla vaikeustasoilla? Haluaisitko saada japanilaisia ristikoita postilaatikkoosi säännöllisin väliajoin, jotta sinulla olisi aina uutta ratkottavaa?
Tässä on 5 loistavaa syytä alkaa japanilaisen ristikkolehden tilaajaksi:
- Kiehtovia pulmia säännöllisesti postilaatikkoosi. Tilaamalla lehden varmistat jatkuvan mieltä stimuloivan ratkontaviihteen tarjonnan.
- Monipuolisuus. Helpot, keskivaikeat ja vaikeat. Alaan erikoistunut lehti kattaa ne kaikki.
- Ammattilaisten laatimia. Huolellisesti suunniteltuja pulmia, jotka varmistavat tyydyttävän ratkaisukokemuksen. Lisäsisällöistä löytyy ratkaisuvinkkejä, strategioita ja pulmanratkaisijoiden haastatteluja.
- Offline-aika. Voit ratkoa nonogrammeja missä ja milloin tahansa, myös ilman internet-yhteyttä esim. odotushuoneissa tai rentoutumishetkinä.
- Kilpailut. Monet lehdet sisältävät arvontoja ja kilpailuja, joissa voit voittaa raha- ja muita palkintoja
Japanilaiset ristikot netissä
Haluatko tutustua japanilaisiin ristikkoihin ja ratkoa niitä ennen lehden tilaamista? Loistavaa!
Netistä löytyy lukuisia tapoja tutustua tähän mielenkiintoiseen ristikkogenreen, jotta voit arvioida, onko se sinun juttusi.
Tässä muutama sivusto, jolla voit kokeilla eritasoisten nonogrammien ratkomista:
Lisätietoa: Nonogram (Wikipedia), Japanilainen ristikko (Wikipedia)
